perjantai 21. marraskuuta 2014

TURVALLINEN HOITOTYÖ- ja TARTUNTATAUTI-tehtävät



TURVALLINEN HOITOTYÖ

Ihminen:
Monella tapaa fyysisesti ja psyykisesti toimeentuleva, omaehtoinen, ajatteleva nisäkäs.


Humanistinen ihmiskäsitys:
 

Humanistisen ihmiskäsityksen omaavat uskovat ihmisen tahtoon, hyvyyteen, luovuuteen sekä kykyyn kasvuun ja kehittymiseen. Humanistinen ihmiskäsitys ymmärtää ihmisen vapaana, itseohjautuvana ja tavoitteellisesti toimivana ihmisenä, joka luottaa itse omiin kehitysmahdollisuuksiinsa.(http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0407016/1138352400309/1157026947138/1157030182944/1157031526635.html)
 Ihmiskäsitys ja ihmiskuva: 
Holistinen ihmiskäsitys ottaa huomioon ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden, joka liitetään usein humanistiseen psykologiaan tai siitä vaikutteita saaneisiin teorioihin. Holistinen ihmiskäsitys ottaa huomioon erillisenä ulottuvuutena ihmisen henkisyyden, jossa henkisyys-sanaa käytetään monella eritavalla ja jonka vuoksi sen tiedostaminen ja tunnistaminen voi olla vaikeaa. (http://www.kamk.fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukimateriaali/Ihmiskasitys#)

Ympäristö:
Ihmisen tuttu tai tuntematon elinympäristö, missä ihminen toteuttaa itseään.
Terveys:
Ihmisen psyykisestä ja fyysisestä hyvästä tasapainosta muodostava elämäntila.
Sairaus:
Sisäsyntyisesti kehittynyt tai ulkoapäin tullut ihmisen kehon tasapainoa järkyttänyt vaiva, esim. virus.
Terveyden ja sairauden eroavaisuudet:
Sairaustilassa ihmisen kehon toiminnot hidastuvat ja jopa vioittuvat pysyvästi. Esim. flunssan pahoinvointi rajoittaa toimintaa. Terveenä ihminen ei koe hidastavaa väsymystä, vaan toimii riittävän energiansa avulla normaalisti.
Koettu terveys:
Koettu terveys voi olla tiedostettua oman fyysisen ja psyykisen tilansa ymmärtämistä ja sen varassa toimimista.
Asiakas:
Hoitotyössä esim. terveyskeskuksen vastaanotolta apua ja opastusta hakeva ihminen.
Potilas:
Esim. sairaalan toimenpiteissä huonoa terveyttään korjauttamassa käynyt ihminen, joka tarvitsee vuodehoitoa ja mahdollisesti lääkitystä.
Asukas:
Esim. mielenterveyttään kuntouttava ryhmäkodin asukas, jonka elämää opastetaan kohdalleen arkisten askareiden parissa.
Koherenssi tunne:
Aaron Antonovskyn teorian mukaan yksilön terveys liittyy hänen omiin voimavaroihinsa. Henkilöt, joiden stressinhallinnankyvyt ovat vahvat, pystyvät tulemaan toimeen stressitekijöiden kanssa, kun taas henkilöt, joiden sietokyvyt ovat heikentyneet, ovat alttiita stressin aiheuttamille terveyshaitoille.

Elämänhallinta:

Ihmisen oma kokemus omien arkisten askareidensa ja henkisen elämäntilansa tasapainosta.

Sopusointu ympäristön kanssa:

Ihmiselle ulkoapäin tulleiden ärsykkeiden tuoma tunne ja näiden tunteiden ymmärtäminen sekä sopeutuminen.

Empowerment:

On tunne omien kykyjensä voimantunteesta, mihin yhdistyy onnistumista kannustava asenne  ja halu onnistua.

Hallinnan tunne ja kyvykkyys:

Ihminen on oppinut tunnistamaan itsessän omat kykynsä, kuten stressinsiedon rajat ja oman riittävyytensä ja sopeutumismahdollisuutensa, joiden avulla hän selviää elämässä eteenpäin.

Terveyden edistäminen:

Ihminen hakee arkeensa ja omaan fyysiseen ja henkiseen jaksamiseensa erilaisia apuja esim. terveydenhoidon avulla. Terveyttä voi edistää myös ravintoa koskevien seikkojen, liikunnan, harrastusten, ystävien ja levon kautta. 

Terveyden edistämisen haasteet:

Nykyinen tiedonvälitys tuo eteemme erittäin kattavasti elämänohjeita, diettejä ja kokemuksia sekä huhuja. Onkin hyvä perehtyä riittävästi asiaan ennen kuin pumppaa itsensä täyteen viimeisimpiä terveyskikkoja.

Ehkäisevä hoitotyö:

Yksilölle laadittavaa ennakoivaa perehdytystä ja hoitoa jotakin vaivaa vastaan. Esim. liikunnallista kunnonkohotusta tai vitamiinilisä -toimintaa, joiden avulla ehkä tiedossa oleva perinnöllinen vaiva voidaan jopa ehkäistä.
Kuntouttava hoitotyö: 
Esim. leikkauksen jälkeinen fysioterapia kuntouttaa arkeen palaavaa potilasta. Hoidolla ehkäistään mahdollisia väärään suuntaan lähteviä elintapoja, ohjaamalla elämä takaisin täysin tervettä tilaa kohti.
Moniammatillinen hoitotyö:
Siinä useat eri ammattialojen edustajat työskentelevät yhdessä potilaan kanssa, tuoden mukaan panoksensa omasta erikoisalastaan tavoitteena yhteisesti sovittu päämäärä.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ihmiskäsitykseni:
Ihminen on kyvykäs toimija, jolla on kyky valjastaa ympäristöään hyödykseen niin hyvässä kuin pahassa. Voimme vaikka rakentaa padon ja saada sähkövoimaa, millä koko kaupungin väestön elämää helpotetaan. Ihminen on itsessään tulvillaan energiaa ja ideoita. Ihminen on tiedonhaluinen ja utelias otus, joka pystyy päättämään mikä hänelle ja muille on parhaaksi, ja viedä arkensa askareet kohti laadittuja tavoitteita, olkoon se sitten urheilua, arkkitehtuurista suunnittelua, taulun maalaamista tai ruoanlaittoa. Tunteet ja niiden ymmärtäminen määrittävät mielestäni syvimmän ihmisyyden. Ei ole heikkoutta tiedostaa omat rajansa, vaan olla hyväksymättä niitä. Fyysisesti olemme taitavia ja sitkeitä, vaikka myös perin mukavuudenhaluisia. Peruspositiivisen ajatusmaailmani kautta pidän kaikkia ihmisiä saman arvoisina, hyvinä ja yksilöllisinä. Kuulumme kaikki omituisten otusten kerhoon!

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 TARTUNTATAUDIT

A.
Tartuntataudilla tarkoitetaan laissa sellaista sairautta tai tartuntaa, jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät pieneliöt (mikrobit) tai niiden osat taikka loiset. Tartuntatautina pidetään myös pieneliön myrkyn (toksiinin) aiheuttamaa tilaa. Tartuntatautilakia voidaan soveltaa myös prionin aiheuttamaan tautiin.

B.
1) Tartuntatautien ehkäisyllä rokotusten, vasta-aineiden ja lääkkeiden antamista, terveyskasvatusta sekä muita yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tartuntataudin ilmenemisen tai leviämisen estäminen.
2) Tartuntatautien varhaistoteamisella taudin etsimiseksi järjestettyjä terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia.
3) Seurannalla tiedon jatkuvaa keräämistä, analysointia ja tulkintaa sekä tiedon välittämistä tartuntatautien torjunnasta vastaaville.
4) Epidemialla tautitapausten lukumäärän lisääntymistä odotettua enemmän jonakin ajanjaksona tietyssä väestössä tai tietyllä alueella.
5) Tutkimuksella yksilöön kohdistuvaa tartuntataudin toteamiseksi tai hoidon antamiseksi lääkärin suorittamaa tutkimusta.
6) Hoidolla lääkärin antamaa tai valvomaa avo- tai laitoshoitoa.
7) Lääkinnällisellä kuntoutuksella toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa; lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvistä palveluista säädetään lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.
8) Sairaalainfektiolla terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta infektiota.

C.
1) Tautia voidaan pitää yleisvaarallisena tartuntatautina:
jos taudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti jos tauti on vaarallinen ja jos taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen tai sairastuneeksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.
 EHEC-infektio, hepatiitti A, influenssa, isorokko, keltakuume, kolera, kuppa, lavantauti, muut salmonellojen aiheuttamat taudit, meningokokin aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset, pernarutto, polio, rutto, sars, shigellapunatauti, tuberkuloosi ja virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet (ei myyräkuume)

2) Tautia voidaan pitää ilmoitettavana tartuntatautina:
jos taudin seuranta edellyttää lääkärin antamia tietoja jos taudin tartuntaketjun katkaisemisessa hoidettavalle annettava maksuton hoito on tarpeen tai jos kyseessä on yleisellä rokotusohjelmalla ehkäistävä tauti.
Botulismi, Creutzfeldt-Jakobin taudin uusi variantti, ekinokokkoosi, hemofiluksen aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset, hepatiitti b ja c, hinkuyskä, hiv-infektio (ilmoitetaan tartuntatauti-ilmoitus B-lomakkeella), klamydiainfektiot, sukupuoliteitse leviävät taudit, legionelloosi, listerioosi, malaria, muut mykobakteeritaudit kuin tuberkuloosi, puutiaisaivokuume, rabies, sankkerit, sikotauti, tippuri, tuhkarokko ja vihurirokko.

3) Muut tartuntataudit määritellään valtioneuvoksen asetuksilla.
 
 D.  Tartuntatautiin sairastuneeksi epäiltynä pidetään henkilöä, jossa havaitaan tautiin viittaavia oireita tai jonka jollakin muulla perusteella voidaan päätellä levittävän tartuntaa. Sairastuneena pidetään henkilöä, jossa tauti on todettu tai jonka yleisesti hyväksytyin lääketieteellisin perustein voidaan todeta saaneen tartunnan, jos taudin leviäminen on perustellusti mahdollista. Parantuneesta taudista elimistöön jääneitä merkkejä ei pidetä tartuntatautina.
E.   Tartuntatautien vastustamistyön yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Aluehallintovirastolle kuuluu tartuntatautien vastustamistyön suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan. Sairaanhoitopiirin alueella tartuntatautien vastustamistyön ohjaus kuuluu sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiiri toimii myös tartuntatautien vastustamistyön alueellisena asiantuntijana ja seuraa tartuntatautien vastustamistyön toteutumista alueellaan. Sairaanhoitopiiri avustaa tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavaa kunnan toimielintä tartuntatautien toteamisessa ja tartuntatautiepidemioiden selvittämisessä sekä tartunnan jäljityksessä. Sairaanhoitopiiri ohjaa alueellaan sairaalainfektioiden torjuntaa, seurantaa ja selvittämistä. Tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijalaitoksena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijaelimenä toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä tartuntatautien neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
F.    Kunnan on järjestettävä yleisiä vapaaehtoisia rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yleisten vapaaehtoisten ja muiden rokotusten antamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin kansallisesta rokotusohjelmasta ja rokotusten haittavaikutusten ilmoittamisesta sekä raskaana olevien terveystarkastuksista. Kunnan on myös järjestettävä yleisiä pakollisia rokotuksia sellaisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, joka voi saada aikaan huomattavaa vahinkoa väestön tai sen osan terveydelle, taikka muusta terveydenhoidollisesti tärkeästä syystä. Valtioneuvosto päättää pakollisen rokotuksen toimeenpanon ajankohdasta ja siitä, mitä väestönosaa, ryhmää tai ikäluokkaa rokottamisvelvollisuus koskee, minkä ajan päätös on voimassa sekä mitä rokotuksessa on muutoin noudatettava. Ennen päätöksen tekemistä asiasta on hankittava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto, jollei Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ole tehnyt asiaa koskevaa esitystä.
On myös mahdollista:
Antaa yleisiä ohjeita väestön noudatettaviksi, määrätä asuntoja ja huoltolaitoksia eristettäviksi sekä oppilaitoksia ja päiväkoteja suljettaviksi samoin kuin kieltää väkeä kokoavat tilaisuudet tai antaa näitä koskevia rajoittavia määräyksiä, sekä määrätä toimeenpantavaksi puhdistuksia ja desinfioimisia tai, jos desinfiointi esineen arvo huomioon ottaen tulee suhteettoman kalliiksi, määrätä esine hävitettäväksi.
G.   Lääkärin ja hammaslääkärin tulee tehdä ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan yleisvaarallisesta tai ilmoitettavasta tartuntatautitapauksesta (tartuntatauti-ilmoitus) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tartuntatauti-ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä sellaisista yleisvaarallisista tai ilmoitettavista tartuntataudeista, joiden torjumisen tai leviämisen estämiseksi tarvittavat tiedot ovat edellä mainitun viranomaisen vaikeuksitta saatavissa jo muilla tavoin. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mitä tauteja ilmoitusvelvollisuudesta vapauttaminen koskee. Tartuntatauti-ilmoitus sisältää potilaan tunnistetiedot ja tiedon ilmoituksen tekijästä samoin kuin sellaiset valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävät potilasta, tartuntatautia tai mikrobilöydöstä, tartuntatapaa, -aikaa ja -paikkaa sekä hoitoa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä tartuntatautien ehkäisemiseksi tai tartuntatautiepidemioiden selvittämiseksi ja leviämisen estämiseksi.
H.   Henkilöllä, joka tartuntataudin leviämisen estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, on oikeus saada päivärahaa siten kuin sairausvakuutuslaissa päivärahasta säädetään. Sama oikeus on lapsen huoltajalla, jos alle 16-vuotias lapsi on edellä mainitusta syystä määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja tämän vuoksi on estynyt tekemästä työtään. Henkilöllä on tarkoitetun päivärahan lisäksi oikeus saada siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään korvausta hänelle aiheutuneesta ansion menetyksestä. Korvausta ei suoriteta esineestä, jonka arvo on vähäinen, ellei korvauksen suorittamiseen ole erityisen painavia syitä.



LÄHTEET:
LUETELLUT TAUDIT: http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri/tartuntatautien-ilmoittaminen/ilmoitettavat-taudit

1 kommentti:

  1. Hienoa Juha.
    Olet sisäistänyt asiat hienosti ainakin teorian tasolla.
    Milloin käyttäisit itse sanaa asiakas, asukas tai potilas??

    VastaaPoista