TURVALLINEN HOITOTYÖ
Ihminen:
Monella tapaa fyysisesti ja psyykisesti
toimeentuleva, omaehtoinen, ajatteleva nisäkäs.
Humanistinen ihmiskäsitys:
Humanistisen ihmiskäsityksen omaavat uskovat
ihmisen tahtoon, hyvyyteen, luovuuteen sekä kykyyn kasvuun ja kehittymiseen.
Humanistinen ihmiskäsitys ymmärtää ihmisen vapaana, itseohjautuvana ja
tavoitteellisesti toimivana ihmisenä, joka luottaa itse omiin
kehitysmahdollisuuksiinsa.(http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0407016/1138352400309/1157026947138/1157030182944/1157031526635.html)
Ihmiskäsitys ja ihmiskuva:
Holistinen ihmiskäsitys ottaa huomioon ihmisen
fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden, joka liitetään usein
humanistiseen psykologiaan tai siitä vaikutteita saaneisiin teorioihin.
Holistinen ihmiskäsitys ottaa huomioon erillisenä ulottuvuutena ihmisen
henkisyyden, jossa henkisyys-sanaa käytetään monella eritavalla ja jonka vuoksi
sen tiedostaminen ja tunnistaminen voi olla vaikeaa. (http://www.kamk.fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukimateriaali/Ihmiskasitys#)
Ympäristö:
Ihmisen tuttu tai tuntematon elinympäristö,
missä ihminen toteuttaa itseään.
Terveys:
Ihmisen psyykisestä ja fyysisestä hyvästä
tasapainosta muodostava elämäntila.
Sairaus:
Sisäsyntyisesti kehittynyt tai ulkoapäin
tullut ihmisen kehon tasapainoa järkyttänyt vaiva, esim. virus.
Terveyden ja sairauden eroavaisuudet:
Sairaustilassa ihmisen kehon toiminnot
hidastuvat ja jopa vioittuvat pysyvästi. Esim. flunssan pahoinvointi rajoittaa
toimintaa. Terveenä ihminen ei koe hidastavaa väsymystä, vaan toimii riittävän
energiansa avulla normaalisti.
Koettu terveys:
Koettu terveys voi olla tiedostettua oman
fyysisen ja psyykisen tilansa ymmärtämistä ja sen varassa toimimista.
Asiakas:
Hoitotyössä esim. terveyskeskuksen
vastaanotolta apua ja opastusta hakeva ihminen.
Potilas:
Esim. sairaalan toimenpiteissä huonoa
terveyttään korjauttamassa käynyt ihminen, joka tarvitsee vuodehoitoa ja
mahdollisesti lääkitystä.
Asukas:
Esim. mielenterveyttään kuntouttava ryhmäkodin
asukas, jonka elämää opastetaan kohdalleen arkisten askareiden parissa.
Koherenssi tunne:
Aaron Antonovskyn teorian
mukaan yksilön terveys liittyy hänen omiin voimavaroihinsa. Henkilöt, joiden
stressinhallinnankyvyt ovat vahvat, pystyvät tulemaan toimeen stressitekijöiden
kanssa, kun taas henkilöt, joiden sietokyvyt ovat heikentyneet, ovat alttiita
stressin aiheuttamille terveyshaitoille.
Elämänhallinta:
Ihmisen oma kokemus omien
arkisten askareidensa ja henkisen elämäntilansa tasapainosta.
Sopusointu ympäristön
kanssa:
Ihmiselle ulkoapäin
tulleiden ärsykkeiden tuoma tunne ja näiden tunteiden ymmärtäminen sekä
sopeutuminen.
Empowerment:
On tunne omien kykyjensä
voimantunteesta, mihin yhdistyy onnistumista kannustava asenne ja halu onnistua.
Hallinnan tunne ja
kyvykkyys:
Ihminen on oppinut
tunnistamaan itsessän omat kykynsä, kuten stressinsiedon rajat ja oman
riittävyytensä ja sopeutumismahdollisuutensa, joiden avulla hän selviää
elämässä eteenpäin.
Terveyden edistäminen:
Ihminen hakee arkeensa ja
omaan fyysiseen ja henkiseen jaksamiseensa erilaisia apuja esim.
terveydenhoidon avulla. Terveyttä voi edistää myös ravintoa koskevien seikkojen,
liikunnan, harrastusten, ystävien ja levon kautta.
Terveyden edistämisen
haasteet:
Nykyinen tiedonvälitys
tuo eteemme erittäin kattavasti elämänohjeita, diettejä ja kokemuksia sekä
huhuja. Onkin hyvä perehtyä riittävästi asiaan ennen kuin pumppaa itsensä
täyteen viimeisimpiä terveyskikkoja.
Ehkäisevä hoitotyö:
Yksilölle laadittavaa ennakoivaa perehdytystä
ja hoitoa jotakin vaivaa vastaan. Esim. liikunnallista kunnonkohotusta tai
vitamiinilisä -toimintaa, joiden avulla ehkä tiedossa oleva perinnöllinen vaiva
voidaan jopa ehkäistä.
Kuntouttava hoitotyö:
Esim. leikkauksen jälkeinen fysioterapia
kuntouttaa arkeen palaavaa potilasta. Hoidolla ehkäistään mahdollisia väärään
suuntaan lähteviä elintapoja, ohjaamalla elämä takaisin täysin tervettä tilaa kohti.
Moniammatillinen hoitotyö:
Siinä useat eri ammattialojen edustajat
työskentelevät yhdessä potilaan kanssa, tuoden mukaan panoksensa omasta
erikoisalastaan tavoitteena yhteisesti sovittu päämäärä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ihmiskäsitykseni:
Ihminen on kyvykäs toimija, jolla on kyky valjastaa ympäristöään
hyödykseen niin hyvässä kuin pahassa. Voimme vaikka rakentaa padon ja saada
sähkövoimaa, millä koko kaupungin väestön elämää helpotetaan. Ihminen on
itsessään tulvillaan energiaa ja ideoita. Ihminen on tiedonhaluinen ja utelias
otus, joka pystyy päättämään mikä hänelle ja muille on parhaaksi, ja viedä
arkensa askareet kohti laadittuja tavoitteita, olkoon se sitten urheilua,
arkkitehtuurista suunnittelua, taulun maalaamista tai ruoanlaittoa. Tunteet ja
niiden ymmärtäminen määrittävät mielestäni syvimmän ihmisyyden. Ei ole
heikkoutta tiedostaa omat rajansa, vaan olla hyväksymättä niitä. Fyysisesti
olemme taitavia ja sitkeitä, vaikka myös perin mukavuudenhaluisia.
Peruspositiivisen ajatusmaailmani kautta pidän kaikkia ihmisiä saman arvoisina,
hyvinä ja yksilöllisinä. Kuulumme kaikki omituisten otusten kerhoon!
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
TARTUNTATAUDIT
A.
Tartuntataudilla tarkoitetaan laissa sellaista
sairautta tai tartuntaa, jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät pieneliöt
(mikrobit) tai niiden osat taikka loiset. Tartuntatautina pidetään myös
pieneliön myrkyn (toksiinin) aiheuttamaa tilaa. Tartuntatautilakia voidaan
soveltaa myös prionin aiheuttamaan tautiin.
B.
1) Tartuntatautien ehkäisyllä rokotusten,
vasta-aineiden ja lääkkeiden antamista, terveyskasvatusta sekä muita yksilöön
ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on
tartuntataudin ilmenemisen tai leviämisen estäminen.
2) Tartuntatautien varhaistoteamisella taudin
etsimiseksi järjestettyjä terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia.
3) Seurannalla tiedon jatkuvaa keräämistä,
analysointia ja tulkintaa sekä tiedon välittämistä tartuntatautien torjunnasta
vastaaville.
4) Epidemialla tautitapausten lukumäärän
lisääntymistä odotettua enemmän jonakin ajanjaksona tietyssä väestössä tai tietyllä
alueella.
5) Tutkimuksella yksilöön kohdistuvaa
tartuntataudin toteamiseksi tai hoidon antamiseksi lääkärin suorittamaa
tutkimusta.
6) Hoidolla lääkärin antamaa tai valvomaa avo-
tai laitoshoitoa.
7) Lääkinnällisellä kuntoutuksella toimenpiteitä,
joilla pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja
sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa
hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa;
lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvistä palveluista säädetään
lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.
8) Sairaalainfektiolla terveydenhuollon
toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta
infektiota.
C.
1) Tautia voidaan pitää yleisvaarallisena
tartuntatautina:
jos taudin tarttuvuus on suuri tai tauti
leviää nopeasti jos tauti on vaarallinen ja jos taudin leviäminen voidaan estää
tautiin sairastuneeseen tai sairastuneeksi perustellusti epäiltyyn henkilöön
kohdistettavilla toimenpiteillä.
EHEC-infektio, hepatiitti A, influenssa, isorokko, keltakuume, kolera, kuppa,
lavantauti, muut salmonellojen aiheuttamat taudit, meningokokin aiheuttamat
septiset taudit ja aivokalvontulehdukset,
pernarutto, polio, rutto, sars, shigellapunatauti, tuberkuloosi ja
virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet (ei myyräkuume)
2) Tautia voidaan pitää ilmoitettavana
tartuntatautina:
jos taudin seuranta edellyttää lääkärin
antamia tietoja jos taudin tartuntaketjun katkaisemisessa hoidettavalle
annettava maksuton hoito on tarpeen tai jos kyseessä on yleisellä rokotusohjelmalla
ehkäistävä tauti.
Botulismi, Creutzfeldt-Jakobin taudin uusi
variantti, ekinokokkoosi, hemofiluksen aiheuttamat septiset taudit ja
aivokalvontulehdukset, hepatiitti b ja c, hinkuyskä, hiv-infektio (ilmoitetaan
tartuntatauti-ilmoitus B-lomakkeella), klamydiainfektiot, sukupuoliteitse
leviävät taudit, legionelloosi, listerioosi, malaria, muut mykobakteeritaudit
kuin tuberkuloosi, puutiaisaivokuume, rabies, sankkerit, sikotauti, tippuri,
tuhkarokko ja vihurirokko.
3) Muut tartuntataudit määritellään
valtioneuvoksen asetuksilla.
D. Tartuntatautiin sairastuneeksi epäiltynä
pidetään henkilöä, jossa havaitaan tautiin viittaavia oireita tai jonka
jollakin muulla perusteella voidaan päätellä levittävän tartuntaa. Sairastuneena
pidetään henkilöä, jossa tauti on todettu tai jonka yleisesti hyväksytyin
lääketieteellisin perustein voidaan todeta saaneen tartunnan, jos taudin
leviäminen on perustellusti mahdollista. Parantuneesta taudista elimistöön
jääneitä merkkejä ei pidetä tartuntatautina.
E. Tartuntatautien vastustamistyön yleinen
suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Aluehallintovirastolle
kuuluu tartuntatautien vastustamistyön suunnittelu, ohjaus ja valvonta
toimialueellaan. Sairaanhoitopiirin alueella tartuntatautien vastustamistyön
ohjaus kuuluu sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiiri toimii myös
tartuntatautien vastustamistyön alueellisena asiantuntijana ja seuraa
tartuntatautien vastustamistyön toteutumista alueellaan. Sairaanhoitopiiri
avustaa tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavaa kunnan toimielintä
tartuntatautien toteamisessa ja tartuntatautiepidemioiden selvittämisessä sekä
tartunnan jäljityksessä. Sairaanhoitopiiri ohjaa alueellaan
sairaalainfektioiden torjuntaa, seurantaa ja selvittämistä. Tartuntatautien
vastustamistyön asiantuntijalaitoksena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijaelimenä toimii sosiaali- ja
terveysministeriön yhteydessä tartuntatautien neuvottelukunta. Neuvottelukunnan
kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
F. Kunnan on järjestettävä yleisiä vapaaehtoisia
rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yleisten
vapaaehtoisten ja muiden rokotusten antamisesta. Sosiaali- ja
terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin kansallisesta
rokotusohjelmasta ja rokotusten haittavaikutusten ilmoittamisesta sekä raskaana
olevien terveystarkastuksista. Kunnan on myös järjestettävä yleisiä pakollisia
rokotuksia sellaisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, joka voi saada
aikaan huomattavaa vahinkoa väestön tai sen osan terveydelle, taikka muusta
terveydenhoidollisesti tärkeästä syystä. Valtioneuvosto päättää pakollisen
rokotuksen toimeenpanon ajankohdasta ja siitä, mitä väestönosaa, ryhmää tai
ikäluokkaa rokottamisvelvollisuus koskee, minkä ajan päätös on voimassa sekä
mitä rokotuksessa on muutoin noudatettava. Ennen päätöksen tekemistä asiasta on
hankittava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto, jollei Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos ole tehnyt asiaa koskevaa esitystä.
On myös mahdollista:
Antaa yleisiä ohjeita väestön noudatettaviksi,
määrätä asuntoja ja huoltolaitoksia eristettäviksi sekä oppilaitoksia ja
päiväkoteja suljettaviksi samoin kuin kieltää väkeä kokoavat tilaisuudet tai
antaa näitä koskevia rajoittavia määräyksiä, sekä määrätä toimeenpantavaksi
puhdistuksia ja desinfioimisia tai, jos desinfiointi esineen arvo huomioon
ottaen tulee suhteettoman kalliiksi, määrätä esine hävitettäväksi.
G. Lääkärin ja hammaslääkärin tulee tehdä
ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan yleisvaarallisesta tai ilmoitettavasta
tartuntatautitapauksesta (tartuntatauti-ilmoitus) Terveyden ja hyvinvoinnin
laitokselle. Tartuntatauti-ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä sellaisista
yleisvaarallisista tai ilmoitettavista tartuntataudeista, joiden torjumisen tai
leviämisen estämiseksi tarvittavat tiedot ovat edellä mainitun viranomaisen
vaikeuksitta saatavissa jo muilla tavoin. Valtioneuvoston asetuksella säädetään
siitä, mitä tauteja ilmoitusvelvollisuudesta vapauttaminen koskee. Tartuntatauti-ilmoitus
sisältää potilaan tunnistetiedot ja tiedon ilmoituksen tekijästä samoin kuin
sellaiset valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävät potilasta,
tartuntatautia tai mikrobilöydöstä, tartuntatapaa, -aikaa ja -paikkaa sekä
hoitoa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä tartuntatautien
ehkäisemiseksi tai tartuntatautiepidemioiden selvittämiseksi ja leviämisen estämiseksi.
H. Henkilöllä, joka tartuntataudin leviämisen
estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai
karanteeniin, on oikeus saada päivärahaa siten kuin sairausvakuutuslaissa päivärahasta
säädetään. Sama oikeus on lapsen huoltajalla, jos alle 16-vuotias lapsi on
edellä mainitusta syystä määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja tämän vuoksi
on estynyt tekemästä työtään. Henkilöllä on tarkoitetun päivärahan lisäksi
oikeus saada siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään korvausta hänelle
aiheutuneesta ansion menetyksestä. Korvausta ei suoriteta esineestä, jonka arvo
on vähäinen, ellei korvauksen suorittamiseen ole erityisen painavia syitä.
LÄHTEET:
LUETELLUT TAUDIT: http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri/tartuntatautien-ilmoittaminen/ilmoitettavat-taudit
Hienoa Juha.
VastaaPoistaOlet sisäistänyt asiat hienosti ainakin teorian tasolla.
Milloin käyttäisit itse sanaa asiakas, asukas tai potilas??