Erilaisia kasvatustyylejä
1. Ei rajoja, ei rakkautta = laiminlyövä kasvatustyyli
"Vanhempi ei jostakin syystä jaksa tai kykene kantamaan vastuutaan kasvattajana. Hän ei pysty esim. huolehtimaan lapsen perustarpeista kuten nukkumaan menemisestä tai ruoka-ajoista. Vanhempi ei myöskään opeta lapselleen, mikä on elämässä oikein tai väärin tai osoita lapselleen iloa ja rakkautta."Äärimmäisen valitettava skenario lapselle ja häpeällinen vanhemmalle. Toki lapsi voi saada parempia vaikutteita perheen ulkopuolelta. Jos tällaisen kasvatustyylin seurauksena on tehty laiminlyönti-ilmoitus, saa lapsi parhaimmassa tapauksessa turvakseen hyvän sijaisperheen ja kasvaa siten tasapainoiseksi persoonaksi. Voi myös käydä niin että lapsi alkaa huolehtimaan vanhemmistaan, mitä ei ehdottomasti saisi tapahtua lapsen kehityksen kannalta. Lapsen ja vanhemman välit jäävät hyvin luultavasti etäisiksi eikä lapsen aikuisiällä ole suhteita ollenkaan. Lapsen tulevissa ihmissuhteissa on paljon vaikeuksia ja oikeudenmukaisuudessa aukkoja. Ulkopuolisena asettuisin lapsen etujen puolelle ja pyrkisin kehittämään perheen tilannetta.
2. Ei rajoja, rakkautta = hemmotteleva, lapsijohtoinen, vapaa kasvatustyyli
"Lapsi on perheen pomo, joka sanelee tekemiset. Lapsi saa vapauden toimia haluamallaan tavalla. Lapselle ei koskaan esitetä vaatimuksia, vaan toivomuksia, ehdotuksia ja kysymyksiä."Tässä tilanteessa vanhemmat tekevät itselleen ja lapselleen karhunpalveluksen. Vanhemmilta jää antamatta lapselle valmiudet kohdata pettymyksiä ja taitoja selvitä niistä. Pahimmassa tapauksessa aikuisiällään lapsi ei osaa välittää kuin itsestään. Lapsen puolesta tehdyt asiat "auttavat" tietysti lapsen arjen kulkua kun vastuuta ei ole. Ulkopuolisena perehdyttäisin vanhempia omaksumaan kasvattajan tärkeä status roolimallina, ei palvelijana. Tilanteen tulisi muuttua kunnioittavaksi vuorovaikutukseksi.
3. Rajoja, ei rakkautta = komenteleva, aikuisjohtoinen kasvatustyyli
"Aikuisen sana on ehdoton laki eikä lapselle ole mitään oikeutta sanoa sitä vastaan. Lapsen kanssa ei keskustella, neuvotella tai sovita asioista, vaan lapsen on toteltava aikuisen sanaa. Sääntöjä tai kieltoja ei selitetä tai perustella. Lapsella ei ole oikeutta osoittaa pettymyksen tai kiukun tunteitaan. Kuri on ankara ja sitä ehkä ylläpidetään rangaistuksilla."Yltiöpäinen kuri voi tehdä lapsesta aran ja masentuneen. Psyykkinen kehitys kouliintuu ankarien sääntöjen ja vanhemman sanan varassa. Toki lapsi oppii kuuliaiseksi lapsuusiällä ja toimii vanhempansa mukaan mutta murrosiässä ja nuorena aikuisena lapsi saattaa ottaa rajustikin eroa vanhempaansa. Kasvatuksen kuri voi synnyttää lapsessa myöhemmin kapinahenkeä ja siten tien oma-aloitteesuuteenkin. Masentunut lapsi voi jäädä toisten armoille loppuiäkseen riippuen mahdollisista traumoista. Ulkopuolisena pitäisi jopa selvittää miksi vanhempi kouluttaa lastaan niin kovilla säännöillään ja herättää rakkaudenosoituksen merkitys perheen arkeen. Lasta pitää rohkaista omaan toimintaan.
4. Rajoja, rakkautta = ohjaava, vuorovaikutteinen, lapsilähtöinen kasvatustyyli
"Nykytietämyksen valossa tämä kasvatustyyli on näistä neljästä lapsen kannalta paras. Kasvatus on lapsilähtöistä, mutta ei lapsijohtoista. Aikuinen on perillä lapsen kehityksestä ja ottaa sen huomioon asettaessaan lapselle odotuksia ja rajoituksia. Kasvatus perustuu aikuisen auktoriteettiin: aikuinen on vastuussa ja huolehtii lapsen turvallisuudesta ja perustarpeista. Lapsi saa vastuuta kehitysvaiheensa ja kykyjensä mukaan."Ihanteellinen tilanne, mutta kuka tähän pystyy täydellisesti? Lapsesta kasvaa johdonmukainen ja tasapainoinen aikuinen, joka osaa ottaa muut huomioon. Vanhempien suhde lapseen on terve läpi elämän ja lapsi pitää jopa itse huolta vanhemmistaan parhaansa mukaan. Kasvatustyyli on toivon mukaan periytyvä ja lapsi jakaa vanhempiensa esimerkin eteenpäin.
(Heittomerkkien sisällä olevat punaiset lainaukset ja numeroidut otsikot on kopioitu sivulta: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/kasvatuksen_tapoja/kasvatustavat/)
Nykyhetken lapsilähtöisyyteen sopivin kasvatusmalli ja sen toteutuminen
Vanhemmat ovat suurelta osin hyvin päättäväisiä kasvatuksessaan nykyaikana. Jo koulussa annetaan oppia tulevaisuutta ja vanhemmuutta varten. Tietoa ja apua saa tarpeen tullen. Voisin jopa sanoa että nykyajan työkeskeisyyden vuoksi lapsi voi jäädä molempienkin vanhempien kiireiden vuoksi sivuun. Siksi kasvatuksessa mennään ehkä jopa sieltä missä aita on matalin. Lapselle siis annetaan helposti periksi ja niin lapselle voi keskittyä luppoajalleen valta päättää itseään koskevista seikoista, joihin vanhemmat panostavat huonoa omaatuntoaan parantaen. Silti kaiken kaikkeaan vanhemmat ovat hyvin perillä lapsiensa menoista ja harrastuksista, ja osaavat keskittyä lapsiinsa terveellisellä lapsilähtöisyydellä.Curling-vanhemmuus
Kuten aikaisemmin olen esitellyt kohdassa 2. Ei rajoja -kasvatustyylissä, niin sanottu curling -lapsi ei opi ottamaan muita huomioon vanhempiensa lellimisen vuoksi. Tilanteesta voi seurata vakavia ongelmia lapselle tämän myöhemmässä iässä.Omakohtaisesti kerrottua
Mielestäni tasapainoinen kasvatus lähtee ympäristön vaatimuksiin sopeutumisesta ja päättäväisestä esimerkistä. Kasvatus ei koskaan ole helppoa, eikä virheiltä voi välttyä. On vain opittava löytämään perheen parasta turvaavia keinoja.-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
"1 §Lapsen huolto
Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.
Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.
2 §
Tapaamisoikeus
Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Lapsen vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu 1 §:ssä säädettyjen periaatteiden mukaisesti."
(Lait kopioitu sivulta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361#P1)
Miten laki toteutuu perheessä?
Erotilanteet perheissä voivat tehdä usein pahaakin jälkeä kaikille perheenjäsenille. On eri asia jos erotilanteessa vanhemmat ovat poikkeuksellisen kypsiä ja osaavat selvittää asian kasvaville lapsilleen, jotka voivat jo vaistota että pian asiat eivät ole enää kuten ennen. Jopa puolet avioliitoista Suomessa päättyy eroon, joten tilastollisesti voimme kuvitella minkälainen selvittelytilanne ja tulos suuressa osassa eroja tapahtuu. Ajatellaan että eroprosessissa on vanhempien kesken paljon erimielisyyksiä. Erityisesti huoltajuuskiista. Suurin osa huoltajuuskiistoista ratkaistaankin antamalla päähuoltajuus äidille. Äiti etsii itselleen ja lapsille uuden asunnon ja saa siihen apua tarpeen tullen kunnalta ja sosiaaliviranomaisilta. Isälle lankeaa usein elatusmaksujen maksaminen avuksi äidin arkeen. On ehkä sovittu että joka toinen viikonloppu lapset näkevät isää. Tässä tilanteessa huollon ja tasapainoisen kasvatuksen toteutuminen käy hankalaksi, sillä isällä ei ole paljon mahdollisuuksia antaa itsestään lapsille, vaikka laissa sanotaankin että läheisyyden ihmissuhteissa pitää toteutua kasvatuksessa. Äiti hoitaa arjen, käy töissä, ja apuna on päiväkoti ja iltapäiväkerhot. Näillä avuilla toteutetaan lapsille turvallista hoitoa parhaan mukaan.-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kasvatustietoisuus
"Kasvatustietoisuuteen sisältyvät vanhemman käsitykset-Omista tavoitteista ja arvoista: Mitkä ovat maailmankatsomukseni, arvostukseni ja elämänfilosofiani, joita haluan välittää ja periyttää?
-Minkälaista on hyvä vuorovaikutus lapsen kanssa: Millä tavalla lasta ohjataan, kuinka tunteita hyväksytään ja käsitellään, minkälainen on hyvä kasvuympäristö ja sen virikkeet?
-Minkälainen on ihminen ja lapsi: Kuinka lapsi kasvaa ja kehittyy, mikä on oma ihmiskäsitykseni?"
(Käsitykset kopioitu sivulta: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/kasvatuksen_tapoja/)
Miten kasvatustietoisuus toteutuu kotikasvatuksessa?
Itselleni kasvatustietoisuus onkin käsitteenä uusi. Eikä sitä käsitteenä moni varmasti vanhemmiksi tultuaan edes mieti. Vanhemmat vain tottuvat uuteen tilanteeseen kasvattajina ja tekevät kuten heitä on ehkä opastettu tai mikä tuntuu oikealta. Lainauksessani tuodut käsitteen perusajatukset ovat perin yksiselitteisiä ja jokainen pohtii näitä seikkoja elämässään, ja mielestäni ne tulevat kasvatuksessa esille usein tiedostamatta. Toki vanhemmat voivat päättää mihin lapsensa tänään perehdyttävät, mutta yleensä kasvatus on opastamista juuri vanhemman omien mielipiteiden ja maailmankatsomusten kautta.------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kiitos Juha!
VastaaPoistaMillainen kasvattajan näet itsessäsi tulevaisuudessa?