Toimintatuokio päiväkodissa

Askartelutehtävä  4-6  vuoden ikäisille lapsille.

TEHTÄVÄN VAIHEET:

1) Lapset saavat valita kolmesta pahvisesta eläinmuotista haluamansa mallin. Eläimet ovat nalle, mehiläinen ja orava.

-Olen tehnyt valmiiksi kaikista eläimistä pahvimuotit, joiden avulla lapset piirtävät itselleen  valitsemansa eläimen haluamansa väriselle pahville.

-Kun siluetti on piirretty pyydän lapsia koristelemaan / vaatettamaan / ja piirtää kasvot eläimelleen.

-Taiteitun jälkeen leikataan eläin irti pahvista. Kukin eläin mahtuu sijoitettavaksi A4-kokoiselle paperille.

2) Kun eläimet ovat valmiit, pyydän lapsia miettimään minkälainen koti hänen valitsemallaan eläimellä on. Kysyn tätä koko ryhmältä enkä odota yksiä oikeita vastauksia. Esim. nalle saa asua Särkänniemessä jos se on lapsesta hyvä idea. Kannustan lapsia keksimään siis hauskankin paikan eläimelleen.

-Eläinten kodit piirretään A4 -paperille. Ei ole väliä miten päin paperia kuva syntyy. Kuvat piirretään puuväreillä.

-Kun kuvat ovat valmiita, liimataan eläin johonkin sopivaan kohtaan paperia.

3) Lapset valitsevat lähipiiristään henkilön, joka tulee kylään eläimen luo. Itse askartelutilanteessa kysyn kenet kunkin lapsen eläin KUTSUU kylään.

-Useimmille henkilö on varmasti äiti tai isä, mutta annan lapsille suullisesti muitakin vaihtoehtoja, esim. isovanhemmat, veli, sisko. Pyrin siten laajentamaan lapsien käsitystä siitä keitä kaikkia tuttuja heillä onkaan, ja pointtina voi myös olla kuka hänen tutuistaan "uskaltaa" mennä kylään.

-Lopuksi pyydän lapsia piirtämään valitsemansa henkilön samalle A4:lle.

VALMISTELU:

Ennen toimintatuokiota suunnittelen mallit nallesta, mehiläisestä ja oravasta. Kutakin mallia kannattaa olla ainakin pari kappaletta, ettei synny turhaa odottelua kun lapset vuorollaan piirtävät eläimen siluetin pahville. Varaan tarvittan määrän eri värisiä pahveja ja A4 paperia, liimatuubit, lapsiystävällisiä saksia ja paljon puuvärejä.

TAVOITTEET & TUOKION ETENEMINEN:

Pyrin kehittämään lasten mielikuvitusta. Jokaisessa kolmessa työstövaiheessa toivon lapsilta ilosia ideoita, joita he toteuttavat mielellään esimerkkieni ja ohjeitteni pohjalta. Jokainen työstövaihe täydentää toista ja askartelusta syntyy värikäs ja idearikas kokonaisuus.

Siluetti piirretään mallin mukaan. Mallit kiertävät lapselta lapselle. Ja kun jokaisella on valmiina oman eläimensä siluetti, annetaan värikynät ja eläin koristellaan piirtämällä. Pahvien tulisi olla kirkassävyisiä koska tummaan väriin ei saa tarpeeksi näkyviä yksityiskohtia.

Leikkaamisessa pyritään siihen että lapsi osaa jo leikat itse. Autetaan jos on pakko. Pyrin hyvään työrauhaan varsinkin leikkaamisvaiheessa. Muuten lapset saavat heitellä ideoita, pyytää apua ja olla iloisia. Pyydän tarpeen vaatiessa ja volyymin noustessa lapsia keskittmään.

Leikkelyn jälkeen kerätään roskat!

Sitten valitaan eläimelle koti. Ensin tiedustelen vuorollaan mikä koti kullekin eläimelle sopii. Tämä tilanne on ratkaiseva hetki askartelun lopputuloksen kannalta, sillä en voi pakottaa lapsia keksimään eläimille kotia, mikä ei välttämättä olekaan eläimen todellinen koti. On myös otettava huomioon että suurin osa lapsista ei oikesti tiedä missä kukin eläin asuu. Hyvä esimerkki on varsinkin mehiläisen pesä. Kukaan lapsista ei ehkä ole nähnytkään ampiaispesää, ja kennorakennelmaa on erittäin vaikeaa alkaa kuvailla ja selittää. Siksi on oltava avoin hassuillekin vaihtoehdoille. Koti -vaiheen tehtävänantona voisikin parhaiten toimia kysymys: "MILLAISESSA KODISSA TEIDÄN ELÄIMENNE ASUU?" Tähän kysymykseen mahtuu mikä tahansa hassukin vastaus, mitä ryhdyn kannustaen ruokkimaan. Lapset alkavat parhaimmassa tapauksessa jopa kilpailemaan koti-ideoillaan. Kun tilanne toivottavasti lähtee haluttuun suuntaan, jaetaan A4 paperit ja piirretään kodit.

Kun kodit on piirretty, liimataan eläimet kiinni paperiin.

Lopuksi kysyn yleisesti: "Kenet teidän eläimenne kutsuu kylään kotiinsa?" Toivon jälleen mielikuvituksen kautta tapahtuvaa ideointia, mutta lisään pian vaihtoehtoja aloittaen sukulaisista, muista vaikkapa eläimistä. Lapset päättävät kuka tulee kylään ja piirtävät hänet kykyjensä mukaan samalle paperille.

Kaiken kaikkeaan haluan nähdä mitä lasten mielikuvitus saa aikaan, ja erityisesti mahdollisimman monen lapsen kohdalla kuulla idean ja nähdä kuinka kuvat piirtyvät paperille. Eläinmuotista on hyvä aloittaa koska siinä lapset suorittavat ainakin yhden samansuuntaisen työn, mitä lopuksi täydennetään antamieni ohjeiden kautta.    

Erilaisia kasvatustyylejä -oppimistehtävä

Erilaisia kasvatustyylejä

1. Ei rajoja, ei rakkautta = laiminlyövä kasvatustyyli

"Vanhempi ei jostakin syystä jaksa tai kykene kantamaan vastuutaan kasvattajana. Hän ei pysty esim. huolehtimaan lapsen perustarpeista kuten nukkumaan menemisestä tai ruoka-ajoista. Vanhempi ei myöskään opeta lapselleen, mikä on elämässä oikein tai väärin tai osoita lapselleen iloa ja rakkautta."

Äärimmäisen valitettava skenario lapselle ja häpeällinen vanhemmalle. Toki lapsi voi saada parempia vaikutteita perheen ulkopuolelta. Jos tällaisen kasvatustyylin seurauksena on tehty laiminlyönti-ilmoitus, saa lapsi parhaimmassa tapauksessa turvakseen hyvän sijaisperheen ja kasvaa siten tasapainoiseksi persoonaksi. Voi myös käydä niin että lapsi alkaa huolehtimaan vanhemmistaan, mitä ei ehdottomasti saisi tapahtua lapsen kehityksen kannalta. Lapsen ja vanhemman välit jäävät hyvin luultavasti etäisiksi eikä lapsen aikuisiällä ole suhteita ollenkaan. Lapsen tulevissa ihmissuhteissa on paljon vaikeuksia ja oikeudenmukaisuudessa aukkoja. Ulkopuolisena asettuisin lapsen etujen puolelle ja pyrkisin kehittämään perheen tilannetta. 

2. Ei rajoja, rakkautta = hemmotteleva, lapsijohtoinen, vapaa kasvatustyyli

"Lapsi on perheen pomo, joka sanelee tekemiset. Lapsi saa vapauden toimia haluamallaan tavalla. Lapselle ei koskaan esitetä vaatimuksia, vaan toivomuksia, ehdotuksia ja kysymyksiä."

Tässä tilanteessa vanhemmat tekevät itselleen ja lapselleen karhunpalveluksen. Vanhemmilta jää antamatta lapselle valmiudet kohdata pettymyksiä ja taitoja selvitä niistä. Pahimmassa tapauksessa aikuisiällään lapsi ei osaa välittää kuin itsestään. Lapsen puolesta tehdyt asiat "auttavat" tietysti lapsen arjen kulkua kun vastuuta ei ole. Ulkopuolisena perehdyttäisin vanhempia omaksumaan kasvattajan tärkeä status roolimallina, ei palvelijana. Tilanteen tulisi muuttua kunnioittavaksi vuorovaikutukseksi.

3. Rajoja, ei rakkautta = komenteleva, aikuisjohtoinen kasvatustyyli

"Aikuisen sana on ehdoton laki eikä lapselle ole mitään oikeutta sanoa sitä vastaan. Lapsen kanssa ei keskustella, neuvotella tai sovita asioista, vaan lapsen on toteltava aikuisen sanaa. Sääntöjä tai kieltoja ei selitetä tai perustella. Lapsella ei ole oikeutta osoittaa pettymyksen tai kiukun tunteitaan. Kuri on ankara ja sitä ehkä ylläpidetään rangaistuksilla."

Yltiöpäinen kuri voi tehdä lapsesta aran ja masentuneen. Psyykkinen kehitys kouliintuu ankarien sääntöjen ja vanhemman sanan varassa. Toki lapsi oppii kuuliaiseksi lapsuusiällä ja toimii vanhempansa mukaan mutta murrosiässä ja nuorena aikuisena lapsi saattaa ottaa rajustikin eroa vanhempaansa. Kasvatuksen kuri voi synnyttää lapsessa myöhemmin kapinahenkeä ja siten tien oma-aloitteesuuteenkin. Masentunut lapsi voi jäädä toisten armoille loppuiäkseen riippuen mahdollisista traumoista. Ulkopuolisena pitäisi jopa selvittää miksi vanhempi kouluttaa lastaan niin kovilla säännöillään ja herättää rakkaudenosoituksen merkitys perheen arkeen. Lasta pitää rohkaista omaan toimintaan.

4. Rajoja, rakkautta = ohjaava, vuorovaikutteinen, lapsilähtöinen kasvatustyyli

"Nykytietämyksen valossa tämä kasvatustyyli on näistä neljästä lapsen kannalta paras. Kasvatus on lapsilähtöistä, mutta ei lapsijohtoista. Aikuinen on perillä lapsen kehityksestä ja ottaa sen huomioon asettaessaan lapselle odotuksia ja rajoituksia. Kasvatus perustuu aikuisen auktoriteettiin: aikuinen on vastuussa ja huolehtii lapsen turvallisuudesta ja perustarpeista. Lapsi saa vastuuta kehitysvaiheensa ja kykyjensä mukaan."

Ihanteellinen tilanne, mutta kuka tähän pystyy täydellisesti? Lapsesta kasvaa johdonmukainen ja tasapainoinen aikuinen, joka osaa ottaa muut huomioon. Vanhempien suhde lapseen on terve läpi elämän ja lapsi pitää jopa itse huolta vanhemmistaan parhaansa mukaan. Kasvatustyyli on toivon mukaan periytyvä ja lapsi jakaa vanhempiensa esimerkin eteenpäin.

(Heittomerkkien sisällä olevat punaiset lainaukset ja numeroidut otsikot on kopioitu sivulta:  http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/kasvatuksen_tapoja/kasvatustavat/)

Nykyhetken lapsilähtöisyyteen sopivin kasvatusmalli ja sen toteutuminen

Vanhemmat ovat suurelta osin hyvin päättäväisiä kasvatuksessaan nykyaikana. Jo koulussa annetaan oppia tulevaisuutta ja vanhemmuutta varten. Tietoa ja apua saa tarpeen tullen. Voisin jopa sanoa että nykyajan työkeskeisyyden vuoksi lapsi voi jäädä molempienkin vanhempien kiireiden vuoksi sivuun. Siksi kasvatuksessa mennään ehkä jopa sieltä missä aita on matalin. Lapselle siis annetaan helposti periksi ja niin lapselle voi keskittyä luppoajalleen valta päättää itseään koskevista seikoista, joihin vanhemmat panostavat huonoa omaatuntoaan parantaen. Silti kaiken kaikkeaan vanhemmat ovat hyvin perillä lapsiensa menoista ja harrastuksista, ja osaavat keskittyä lapsiinsa terveellisellä lapsilähtöisyydellä.

 Curling-vanhemmuus

Kuten aikaisemmin olen esitellyt kohdassa 2. Ei rajoja -kasvatustyylissä, niin sanottu curling -lapsi ei opi ottamaan muita huomioon vanhempiensa lellimisen vuoksi. Tilanteesta voi seurata vakavia ongelmia lapselle tämän myöhemmässä iässä. 

Omakohtaisesti kerrottua

Mielestäni tasapainoinen kasvatus lähtee ympäristön vaatimuksiin sopeutumisesta ja päättäväisestä esimerkistä. Kasvatus ei koskaan ole helppoa, eikä virheiltä voi välttyä. On vain opittava löytämään perheen parasta turvaavia keinoja.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

"1 §
Lapsen huolto

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.
Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.
Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

2 §
Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Lapsen vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu 1 §:ssä säädettyjen periaatteiden mukaisesti."

(Lait kopioitu sivulta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361#P1)

Miten laki toteutuu perheessä?

Erotilanteet perheissä voivat tehdä usein pahaakin jälkeä kaikille perheenjäsenille. On eri asia jos erotilanteessa vanhemmat ovat poikkeuksellisen kypsiä ja osaavat selvittää asian kasvaville lapsilleen, jotka voivat jo vaistota että pian asiat eivät ole enää kuten ennen. Jopa puolet avioliitoista Suomessa päättyy eroon, joten tilastollisesti voimme kuvitella minkälainen selvittelytilanne ja tulos suuressa osassa eroja tapahtuu. Ajatellaan että eroprosessissa on vanhempien kesken paljon erimielisyyksiä. Erityisesti huoltajuuskiista. Suurin osa huoltajuuskiistoista ratkaistaankin antamalla päähuoltajuus äidille. Äiti etsii itselleen ja lapsille uuden asunnon ja saa siihen apua tarpeen tullen kunnalta ja sosiaaliviranomaisilta. Isälle lankeaa usein elatusmaksujen maksaminen avuksi  äidin arkeen. On ehkä sovittu että joka toinen viikonloppu lapset näkevät isää. Tässä tilanteessa huollon ja tasapainoisen kasvatuksen toteutuminen käy hankalaksi, sillä isällä ei ole paljon mahdollisuuksia antaa itsestään lapsille, vaikka laissa sanotaankin että läheisyyden ihmissuhteissa pitää toteutua kasvatuksessa. Äiti hoitaa arjen, käy töissä, ja apuna on päiväkoti ja iltapäiväkerhot. Näillä avuilla toteutetaan lapsille turvallista hoitoa parhaan mukaan.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kasvatustietoisuus

"Kasvatustietoisuuteen sisältyvät vanhemman käsitykset

-Omista tavoitteista ja arvoista: Mitkä ovat maailmankatsomukseni, arvostukseni ja elämänfilosofiani, joita haluan välittää ja periyttää?

-Minkälaista on hyvä vuorovaikutus lapsen kanssa: Millä tavalla lasta ohjataan, kuinka tunteita    hyväksytään ja käsitellään, minkälainen on hyvä kasvuympäristö ja sen virikkeet?

-Minkälainen on ihminen ja lapsi: Kuinka lapsi kasvaa ja kehittyy, mikä on oma ihmiskäsitykseni?"

(Käsitykset kopioitu sivulta: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/kasvatuksen_tapoja/)

Miten kasvatustietoisuus toteutuu kotikasvatuksessa?

Itselleni kasvatustietoisuus onkin käsitteenä uusi. Eikä sitä käsitteenä moni varmasti vanhemmiksi tultuaan edes mieti. Vanhemmat vain tottuvat uuteen tilanteeseen kasvattajina ja tekevät kuten heitä on ehkä opastettu tai mikä tuntuu oikealta. Lainauksessani tuodut käsitteen perusajatukset ovat perin yksiselitteisiä ja jokainen pohtii näitä seikkoja elämässään, ja mielestäni ne tulevat kasvatuksessa esille usein tiedostamatta. Toki vanhemmat voivat päättää mihin lapsensa tänään perehdyttävät, mutta yleensä kasvatus on opastamista juuri vanhemman omien mielipiteiden ja maailmankatsomusten kautta.

 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hyvä auktoriteetti

Auktoriteetti eli oikeutus toimia päättävänä tekijänä ja toimeksiantajana. Hyvän auktoriteetin omaavan henkilön karisma on oikeudenmukainen, päättäväinen ja kuitenkin tilaa-antava. Hän ottaa monta seikkaa huomioon ja jopa sulauttaa eri vaihtoehtojen hyvät puolet sopivaksi tulokseksi. Hän opastaa ja tukee toimillaan ja antaa tarvittaessa rakentavaa palautetta. 

OPINTOKÄYNTI -kenttätyö

Haastattelin Elinaa Kukkapellon päiväkodista

a) Yksikön perustiedot

Päiväkoti sijaitsee Tampereen Hatanpään kerrostaloalueella lähellä Hatanpään sairaalaa ja Arboreettumia. Lähialueen lapsille se on sopivan matkan päässä kodista. Päiväkodin ulkotoiminnan kannalta lähellä on kauniita puistoalueita ja rauhallista niin lämpimällä säällä kuin talvella. Päiväkodin omalla pihalla on kattavasti tekemistä lapsille keinuista kiipeilytelineisiin ja hiekkalaatikoihin.

Johtaja: Päivi Rautiola
Varajohtaja: Sirpa Paju
Osoite: Hatanpäänpuistokuja 20, 33900 Tampere
Kokonaisuudessaan hoitohenkilökuntaa on ainakin 19 työntekijää + keittiöhenkilökunta ja siivoojat.
Toimintaa rahoittaa Tampereen Kaupunki.

Hoitopaikat:
 - n.100 hoitopaikkaa 0-6 vuotiaille lapsille
 - esiopetusta ja leikkitoimintaa

Jokaisen ikäryhmän lapsille on omat mukavat tilansa:
- Toukat
- Peltohiiret
- Myyrät (iltaryhmä)
- Ritariperhoset (esiopetus)
- Pieni Vihilahden yksikkö toimii omissa tiloissaan kerrostaloalueella lähellä Kukkapeltoa.


b) Asiakkaat

Päiväkodissa käyvät lapset ovat yleensä 9 kk - 6 vuoden ikäisiä. Heille tarjotaan perushoidon lisäksi liikunnallista toimintaa, musiikkituokioita, askartelua ja sosiaalisten taitojen harjoittelua. Päivähoitoon on yleisesti jonossa paljon lapsia, joille pyritään aina löytämään hoitopaikka. Hoitopaikan vapauduttua se täytetään nopeasti uudella asiakkaalla. Vanhemmat hakevat lapsilleen hoitopaikkaa Tampereen Kaupungilta. Asiakaslähtöisessä päiväkotiarjessa lapset kulkevat kohti koulumaailmaa.

c) Toiminta

Päiväkodin toiminta  on lapsilähtöistä ja ikätason mukaista sekä yhteistyötä vahempien kanssa. Pienryhmätoimintaan panostetaan. Toiminnan haasteina nykyisin ja tulevaisuudessa ovat erityisen tuen tarve ja  avun hidas saanti,  isot ryhmät, sijaisien puute ja rahoitus. Voimavarana arjen työssä on apu työtovereilta ja työn suunnitelmallisuus.

d) Yhteistyö

Päiväkoti tekee yhteistyötä monen tahon kanssa. Tärkein on tietysti yhteys lasten koteihin. Virallisia tahoja ovat neuvola, koulu, sosiaalityöntekijät, erityisopettajat, seurakunta ja terapeutit. Tarpeen tullen kysytään neuvoa ja apua jos esim. lapsessa havaitaan avun tarvetta eikä päiväkodilla ole resursseja korjata asiaa. Esikouluikäisten toiminta on taas yhteyksissä kouluihin.

e) Haastateltava työntekijä

Elina on Tredun sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja, ja erikoistunut varhaiskasvatukseen. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat perushoidon lisäksi lääkehoito, lapsiryhmien ohjaus ja toimintatuokiot ja niiden valmistelut. Työntekoa ohjaavat lait ovat vaitiolovelvollisuus, lastensuojelulaki sekä sopimiukset vanhempien kanssa. Elina on kehittynyt ja saanut hyviä vinkkejä työskentelyynsä toimittuaan mm. kiertävänä lastenhoitajana. Antoisinta työssä ovat lasten tyytyväisyys ja onnistumiset oppimistilanteissa sekä työkavereiden ja vanhempien hyvä palaute. Työntekijöiden jaksamista tuetaan virkistysilloilla, kehityskeskusteluilla ja tiimisopimuksilla. Työssä Elinan haastavia tilanteita ovat olleet esim. nopeaa sopeutumista vaatineet tilanteet moniin eri päiväkoteihin kiertävänä lastenhoitajana, alimiehitys päiväkodissa ja joskus hankalat vanhemmat. Hyödyllisiä taitoja ja tietoa työssä ovat perehtyminen lapsen kehitykseen ja kyky saada lasten huomio. Apua on myös musiikin, taiteiden, draamakasvatuksen ja liikunnan taidoista. Tärkeää työntekoa auttavat erityisesti huumori ja rentous. On myös hyvä oppia olemaan armollinen itselleen. Yhteistyökykyisyys, erilaisuuden hyvksyminen ja spontaanius ovat myös tärkeitä apuja. 
 
f) Mitä opin tutustumiskäynnistä

Kukkapellon yksikkö on minulle ennestään tuttu työympäristö 6 kk työharjoittelun puolesta. Päiväkoti on tilava ja monipuolinen rakennus. Kunkin ryhmän lapsilla on riittävästi tekemistä ja toiminta on hyvin organisoitu. Mukavinta oli huomata että paikka on säilynyt hyvässä kunnossa. Hyvä reissu. 

ARTIKKELI -tehtävä

(otin artikkelit eri lehdistä)


1.

AHV Aivoliitto  2/2014              Lehti kertoo laajasti aivoverenkiertohäiriöistä

Miksi nuori sairastuu?  sivut 4-6
kirjoittanut: Jukka Putaala

- Vuosittain 16 milj. ihmistä maailmassa sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
- Iäkkäimmillä syynä esim. sydämen eteisvärinä tai kaulavaltimon ahtauma.
- Vanhemmilla on enemmän verenpainetautitaustaa, ja nuorilla aivojen rakenteelliset syntyperät johtavat häiriöihin.

- Suomessa aivoinfarktin saa noin 600 henkeä vuosittain.
- Yleisin syy infarktiin on sisemmän kaulavaltimon tai nikamavaltimon repeytyminen.
- Tutkimusten mukaan ennen kohtausta on henkilö voinut saada jonkun fyysisen rasitteen, mikä on voinut vaikuttaa infarktin syntyyn. Myös tupakointi rasittaa valtimoseinämiä.
- Myös syntyperäiset viat edesauttavat infarktin tuloa. On olemassa myös sydämen harvinaisia geenivirheitä.
- Migreenillä on myös yhteys, mutta se ei itsessään laukaise infarktia.

- Nykyisin joka kolmas nuorella iällä saatu infarkti jää ns. salasyntyiseksi. 20-30 ikäisten kohdalla on hyvin vaikeaakin jopa löytää syytä. Syyskaala voi silti olla laajakin.


                                         -------------------------------------------


2.

ERITYISKASVATUS  2/2014         Lehti kertoo työstä lasten ja nuorten koulutyön parissa

Uskalla unelmoida  sivulta 6
kirjoittanut: Harri Saine

- Haastatellaan erityisopettaja Eija Kapiaista lasten ja nuorten koulunkäynnin merkityksestä ja opetusaiheiden pääpainosta ja tavoitteista.


- Kapiaisen mukaan yhteiskunta haluaa nimetä syitä ja tehdä diagnooseja ns. vaikeista asioista. Lapsia opetetaan jo koulutehtävien kautta erityiseen kriittisyyteen. Kapiainen toivoisi avarakatseisempaa lähestymistä asioihin.

- Kehitysvammaisten oikeuksia ja "normaaliin" arkeen liittämistä Kapiainen haluaisi lisätä.

- Jo alakoulussa lapsien tulisi ymmärtää mahdolliste kehitysvammaisten luokkatoveriensa erilaisuus, ja niin heistä toivon mukaan kasvaisi suvaitsevaisempia aikuisia.