LÄÄKKEET

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUS ELIMISTÖSSÄ

Miten lääkeaineet imeytyvät elimistöön?
Lääkeaineet kulkevat elimistön eri tiloja erottavien kalvojen läpi vatsalaukusta verenkiertoon.

Miten lääkeaineet jakautuvat elimistöön?
Aine menee ensin veren plasmaan suodattumalla, eli diffuntoitumalla, ja päätyy eri kudoksien kautta kohteeseensa.

Miten lääkeaineet poistuvat elimistöstä?
Kun lääke on jakautunut ja imeytynyt se eliminoituu pois.
METABOLOITUMINEN (nopeampi) ja ERITTYMINEN (hitaampi) kehosta poistumiskeino.

Miten lääkeaineet vaikuttavat elimistössä?
Lääkkeen pitää päästä suurena pitoisuutena vaikutusalueelleen, että vaikutusta tapahtuu. Mutta ei tietenkään yliannostuksena. Esim. Lääke asettuu jonkun toimintahäiriöisen solun tilalle ja auttaa toiminnossa.

Lääkeannos = Yhdellä kertaa otettava lääkemäärä.

Vaste = Miten lääke on vaikuttanut oireeseen.

Mitä tarkoitetaan sivuvaikutuksella?
Muuta kuin lääkkeen tavoiteltua vaikutusta.

Entä haittavaikutus, ja mistä se voi johtua?
Lääke reagoi yllättävän ärhäkästi, eikä odotetusti. Haittavaikutus voi ilmetä esim. yliherkkyytenä jollekin vaikuttavalle lääkeaineelle. Oireita ovat: vatsan pahoinvoinnit, ripuli, ummetus, päänsärky, väsymys tai ihottumat.

Mitä ovat haitalliset yhteisvaikutukset, ja miten niitä voi tulla?
Lääkkeiden eri ominaisuudet voivat sekoittua keskenään ja reagoida oudolla tavalla. Ihmisen elimistössä voi myös olla ns. elinpoikkeamia, esim munuaisten toimintaa.

Virheellinen lääkkeiden käyttö?
Lääke ei ole tarkoituksen mukaisessa käytössä.

Mitä tarkoitetaan väärinkäytöllä?
Lääkkeitä voidaan käyttää esim. päihdyttävinä aineina, ja pahimmassa tapauksessa ne voivat koitua hyvinkin vahingollisiksi.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

LÄÄKEHOIDON 4 ERI vaihetta:

Imeytyminen, jakautuminen, metabolia ja eritys.
Lääkkeiden koostumus/tehokkuus/vaikutusaika vaikuttavat kunkin vaiheen pituuteen ja tuloksiin.

IMEYTYMINEN
Lääkkeen suun kautta nauttiminen, pistolla ottaminen laskimoon, ihon alle tai lihakseen. Lääke siirtyy verenkierron plasman mukana haluttuun kehon paikkaan vaikuttamaan.

Suuhun voidaan asettaa imeytymään tabletti (resoribleti), mikä alkaa imeytymään suun limakalvoilta nopeasti verenkiertoon minuuteissa.  

Per rectum = peräsuolen kautta otettava lääke. Esim. peräpuikkona (suppositorina) annettava lääkeaine työnnetään peräsuoleen vaikuttamaan, mielummin ulostamisen jälkeen. Peräsuolessa lääkeaine alkaa hitaasti n. tunnissa, vaikuttamaan kehon lämmön ansiosta peräsuolen limakalvojen kautta.

Lääkelaastari on myös mahdollista asettaa ehjälle ja puhtaalle iholle. Laastarin sisältämät lääkeaineet alkavat imeytymään ihon kerroksien läpi ja hakeutuvat verenkierron kautta vaikuttamaan.

Imeytymisaika  
-Suun kautta  on n. 60min,
-Ihon alle pistettynä  n. 40min,
-Lihakseen pistettynä  n. 30min ja
-Laskimoon pistettynä  NOPEIN, n. 10min.


JAKAUTUMINEN
Lääke siirtyy siis plasman kautta kudoksien läpi. Lääke läpäisee verisuonten seinämiä edetessään.

METABOLIA
Pääasiassa maksa aloittaa lääkeaineen muuttamisen ja hajottamisen vaiheittain vesiliukoisemmaksi munuaisten ja muun ruoansulatuselimistön kanssa.

ERIYTYMINEN
Lääke poistuu kehosta aineenvaihdunna kautta.






SANASTOA:

Mikä on lääkeaine?
Tieteellisin menetelmin määritelty elimistöön vaikuttava aine, esim. joku happoyhdiste.

Mikä on lääkevalmiste?
Myytävänä oleva säännösten mukaan valmistettu lääke.

Alkuperäisvalmiste?
Patenttisuojattu uutta lääkeainetta sisältävä lääkevalmiste.

Rinnakkaisvalmiste?
Voi olla joku täysin samaan tarkoitukseen valmistettu lääke, mutta sen nimi on vain vaihdettu.

Plasebo?
Lääke, missä ei ole vaikuttavia aineita, mutta ihminen reagoi otettuun lääkkeeseen uskomalla sen vaikutukseen. Joskus jopa plasebo-vaikutus on lopettanut oireilun.

Myyntilupa?
Lääke saa myyntiluvan viranomaisten perusteellisten tutkimusten jälkeen.

Kauppanimi?
Kaupankäynnissä vakiintunut tuotenimi.

Reseptilääke?
Lääkärin myöntämä lääke, mikä haetaan reseptin kanssa apteekista.

Itsevoitolääke?
Ilman reseptiä saatavana oleva lääke, esim. joku päänsärkylääke, ihovoide tai vitamiini.

Rohdosvalmiste?
On perinteisesti käytetty lääke, jonka vaikuttava ainesosa on peräisin kasvi- tai eläinkunnasta, bakteereista tai kivennäisaineista.

Terapeuttinen leveys?
Kuvaa suurimman turvallisen ja pienimmän tehoavan hoitoannoksen välistä eroa.

Ravintolisä?
Voi olla jokin vitamiini, mitä nautitaan muun ruokailun kanssa. Esim. rautatabletti.

Lääkkeen toleranssi?
Ihmisen kehon sietokyvyn kasvu, mikä vähentää lääkkeiden tuomia vaikutuksia.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TURVALLINEN LÄÄKEHOITO-OPAS

Lähihoitajan oikeudet lääkehoidossa?

Lääkkeiden jako potilaskohtaisiksi annoksiksi, niiden antaminen suun kautta, pistäen lihakseen tai ihon alle. Lähihoitajille kuuluu myös nestehoitoon osallistuminen, kuten lääkkeettömän infuusiopussin vaihto.

Lääkkeen jaon periaatteet?

Hoitaja jakaa lääkkeet lääkemääräyksen mukaan, varmistaa oikean lääkkeen, lääkemuodon, antotavan ja -määrän ja laittaa lääkkeet esim. dosettiin.
On tärkeää pitää selvänä mitkä lääkkeet kuuluvat kullekin potilaalle. Myös potilasta informoidaan lääkkeen vaikutuksesta, jos tämä haluaa tietää.



LÄHTEET:
www.verkkosalkku.net
www.terveyskirjasto.fi
www.uku.fi
Super Turvallinen Lääkehoito-lehti

ERGONOMIAA & TYÖHYVINVOINTIA

TYÖERGONOMIAN PERIAATTEET

Ergonomia on ihmisen fyysisen hyvinvoinnin kohennusta ja sitä sen kehittämistä tutkitaan ammattimaisesti.
Lähihoitajan, ja yleensä ihmisen oma työkykyisyys perustuu oman kehon hallintaan ja kehon ominaisuuksien ylläpitämiseen. Työympäristön toimintojen pitäisi olla hyvin suunnitellut ja tekijän pitäisi ymmärtää käyttää hänelle annettuja ohjeita fyysiseen hyvinvointiin. Valitettavan usein on niin helppoa olla ajattelematta omaa kehoaan työnsä ohessa.
Hoitotyön fyysinen kuluttavuus huomataankin turhan myöhään, kun jokin paikka esim. revähtää. Työstä pitäisi osata tehdä itselleen ja hoidettaville viihtyisämpää ja ergonomisten taitojen kautta yhteisesti palkitsevaa. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Kuormittavinta työ onkin juuri terveyskeskusten vuodeosastoilla, kotipalvelussa ja vanhainkodeissa. Ja kuormittavimpia toimintoja ovat WC-siirrot ja siirrot sängystä pyörätuoliin ja takaisin.
Jos oman työnsä ohessa muistaisi edes kulkea selkä terveellisellä tavalla suorassa, auttaisi sekin kehoamme pitämään itsensä kunnossa. Nostoissa selän asento on vielä tärkeämpi. Nostotyö kuuluisi oikeammin jaloillemme. Kädet vain pitävät kiinni kohteesta ja auttavat mukana. Myös oikea istuma-asento estää kehon kulumista. Hyviä ovat myös kehon eri venytykset esim. taukojumppana. Olisikin hyvä päästä välillä roikkumaan jostain kädet suorina. Roikkuminen aukaisee selkää hyvin.

OMAT HAASTEENI ERGONOMIAN SUHTEEN

ovat mielestäni mittavat. Valitettavasti olen alkanut kulkea lysyssä. Onneksi olen sen itse huomannut, ja aina silloin tällöin havahdunkin huonoihin asentoihini. 20-vuotiaana kuljin erittäin suorassa mutta erilaisten töiden tuoma kulutus ja stressi ovat osasyynä nykyiseen asentooni.
Siksi pyrinkin lähihoitajantyössäni ja nyt kouluaikana parantamaan olosuhteitani. Aloitan mm. pitkään tauolla olleen pistomiekkailuharrastukseni, joka on mitä mainioin tapa pitää itseään kunnossa. Työssä ja sitä ennen otan huomioon työasentoni ja toimin mahdollisimman kehoystävällisesti. Ja kuten edellä olen kirjoittanut, haluan pyrkiä työssäni tasapainoiseen ja myös asiakkaan huomioonottavaan työnkuvaan.




----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
 






TYÖHYVINVOINTI-tehtävä

Mitä hyötyä työpaikalleni on hyvinvoinnistani?
Pelkästään se että ihminen jaksaa ja on suhteellisen onnellinen, on pelkästään hyvä työpaikalle. Hän tuo hyvän osaamisensa paremmin esiin, mikä ylläpitää työpaikaa.
Miksi ihminen tekee töitä?
Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin, missä saa toteuttaa itseään.
Mitä ajattelen sanasta "työhyvinvointia työpaikalla"?
Tuntuu harmilliselta että sanalla on ikävä kaiku, sillä kun asiaa toistellaan, se voi usein tarkoitaa että kaikki ei ole hyvin. Hyvinvoinnin ja tasa-arvon pitäisi toteutua automaattisesti.
Työhyvinvointityöpaikka?
On olemassa työpaikkoja missä asioihin on osattu suhtautua ymmärtäen ja epäkohdat tasoitettu.
Mitä vaadin ihmisiltä?
Vaatimuksilla saa harvoin onnellisia lopputuloksia, mutta on tärkeää että osaamme kuunnella ja edes ymmärtää toisiamme kompromissihakuisesti.
Suomalaisten onnellisuus?
Se on salaista ja kätkettyä. Mutta sitä on.
Miinuksia työ- ja opiskeluelämässä?
Ajan puute, kiire, sosiaaliset laiminlyönnit, stressi, huono kunto.....
Minulle mielekäs työ?
Olen lähtökohtaisesti positiivinen. Olen onnellinen kun työssä onnistutaan ja kaikki nauttivat toistenkin puolesta. Vaikeaa sanoa mitään erityistä hetkeä tai tehtävää, mutta toisen auttamisesta hyötyy aina jotenkinitsekin :)
Milloin joku ei ole työkykyinen?
Riippuu tilanteesta. Onko henkilö kovassa flunssassa, päihtynyt, telonut itsensä tai vaikka vain surullinen.
Mitä silloin on tehtävä?
Päihtynyt pitää saada ymmärtämään oma vaaratekijänsä ja ohjattava sovussa selviämään. Yleisesti on kyse toisen ymmärtämisestä ja apua annetaan toiselle niin hyvin kuin osaa.
Kenelle kertoa?
Riippuu tietysti asian arkaluonteisuudesta, mutta esimiehelle on hyvä ilmoittaa vakavista asioista, ja on hänen päätöksensä välittää ohjeita eteenpäin. Luottamus on aina säilytettävä.
Miksi emme puutu, vaikka tiedämme että se auttaisi?
On kaikista helpointa aina ajatella, että asia ei kuulu minulle.
Miten avuntarvitsija hyötyisi avusta?
Hän huomaisi että ei olisi yksin. Vertaistua löytyy kyllä, ja muuta ammattiapua, joiden kautta asiat selviävät.
Millä keinoilla lähihoitaja voi vaikuttaa työhyvinvointiin?
Olemalla reilu ja ymmärtäväinen toisia kohtaan. Yleisesti ystävällisyys luo kaikille saman pohjan ja tasa-arvon.
Mikä auttaa minua jaksamaan ja millä pidän itsestäni huolen LÄHIHOITAJANA?
Pidän yllä positiivisuuteni, musiikki ja liikuntaharrastukseni pitävät yllä kuntoani ja mielekkyyttäni. Annan ja saan tukea myös perheeltäni.

VRE

 

= Vankomysiinille Resistentti Enterokokki -  bakteeri

Mikä on VRE ja kuinka yleinen se on?

Terveen ihmisen ulosteessa esiintyy erilaisia, ihmiselle tarpeellisia bakteereita,

mm. enterokokkia.

Sellaista enterokokkia, joka on vastustuskykyinen tavallisimmille antibiooteille, kutsutaan Vankomysiinille Resistentiksi Enterokokiksi eli VRE:ksi.

VRE on maailmanlaajuinen ongelma, mutta onneksi Pohjoismaiden sairaaloissa

VRE on toistaiseksi harvinainen.

 

Mitä tarkoitetaan VRE-kantajalla ja -infektiolla?

Henkilöä sanotaan VRE-kantajaksi, mikäli hänen elimistöstään on nyt tai aiemmin löytynyt VRE-bakteeri.

Yleensä VRE-bakteeri on suolistossa, limakalvolla tai

virtsassa aiheuttamatta mitään oireita.

VRE-infektiolla tarkoitetaan, että VRE-bakteeri aiheuttaa henkilölle oireisen tulehduksen, joka pitää hoitaa antibiootein. Suurin osa VRE-kantajista ei koskaan sairastu VRE:n aiheuttamaan infektioon.

Miten VRE-kantajuus huomataan?

VRE löytyy useimmiten tavallisen bakteeriviljelyn yhteydessä virtsasta, haavasta tai limakalvolta. Se voi tulla esiin myös, kun Pohjoismaiden ulkopuolella sairaalahoidossa olleilta otetaan näytteitä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien löytämiseksi.

  

VRE-bakteeri-infektioiden hoito:

Enterokokin kyky aiheuttaa infektioita on vähäinen eikä se yleensä aiheuta muita infektioita kuin virtsatietulehduksia.

Sairaalapotilailla se voi aiheuttaa myös leikkauksen jälkeisiä haavatulehduksia ja yleisinfektioita.

VRE aiheuttaa samanlaisia infektioita kuin tavallinen enterokokkikin. Vaikka VRE-bakteeri onkin vastustuskykyinen monille antibiooteille, on olemassa tehokkaita lääkkeitä, joilla infektion hoito onnistuu.

Miten VRE tarttuu?

VRE voi levitä sairaalassa potilaasta toiseen käsien kautta. Se ei leviä ilman

välityksellä. Terveen ihmisen riski saada VRE on erittäin pieni.

Miten VRE:n leviämistä pyritään estämään sairaalassa?

VRE:n leviämisen estämisessä on tärkeää, että sekä potilaat

että henkilökunta noudattavat hyvää käsihygieniaa.

Sairaalassa VRE-kantajan huoneena on oma, yleensä WC- ja suihkutilalla

varustettu huone. Joskus huone voi olla yhteinen muiden VRE-potilaiden

kanssa. Huoneesta poistutaan vain henkilökunnan ohjauksessa. Potilas itse ja

kaikki huoneessa kävijät noudattavat hyvää käsihygieniaa. Kädet desinfioidaan

aina huoneesta poistuttaessa. Lähihoidossa henkilökunta käyttää suojakäsineitä

ja kertakäyttöistä suojatakkia tai -esiliinaa. Suojavaatetusta ei tarvitse käyttää,

mikäli huoneessa vain pistäydytään. Vierailut sallitaan normaalisti osaston henkilökunnan ohjauksessa.

”Multa löyrettii VEE-ÄR-EE, mitäs ny ?!”

VRE-kantajuus ei vaikuta normaaliin elämään millään lailla.

Niin kuin tavallisestikin, kädet pestään saippualla huolellisesti WC:ssä käynnin

jälkeen ja ennen elintarvikkeiden käsittelyä. Jos Teillä on haavoja, haavan

hoidossa noudatetaan osastolta saatuja ohjeita. Teiltä löydetty VRE ei lisää perheenjäsentenne riskiä saada infektiota.

”Kelle mää ny kehtaan paljastaa VRE:n? Entä kuis kaua tätä

pitää sietää?”

Ainoastaan VRE:n aiheuttamiin infektioihin tarvitaan oikein valittu antibiootti. On tärkeää, että kerrotte perheenjäsenille ja lääkärille joutuessanne sairaalahoitoon.

Sitä ei tarvitse kertoa työpaikalla, koulussa, päiväkodissa, harrastuksissa tai missään muuallakaan terveydenhuollon ulkopuolella.

Ei tiedetä tarkkaan, kuinka kauan VRE-bakteeri säilyy ihmisen elimistössä. Jos

VRE:n toteamisesta on kulunut yli kaksi vuotta, ette ole ollut sairaalahoidossa

ettekä ole tarvinnut antibioottihoitoja, voidaan VRE-kantajuustieto poistaa, mikäli

sitä ei otetuissa näytteissä enää todeta. Tästä päättävät tapauskohtaisesti

hygieniahoitaja ja infektiolääkäri.

LÄHTEET:

http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-ohjeet/infektioidentorjuntaohjeet/Documents/8.1.7_VREsta_potilaille.pdf

Työturvallisuus

Uhkaavan tilanteen tunnistaminen:
Henkilö voi olla hermostunut, esim. käsien kiristely, uhkaava ja korostunut äänenkäyttö, rikkoo läheisyysrajoja ja esim. kasvojen punetus.

Uhkaavassa tilanteessa pitäisi osata arvioida uhan vakavuus ja oma suhtautuminen.

Valmistautuminen:
Mentaaliharjoittelu, rauhoittuminen ja kouluttautuminen.

On hyvä ennakoida tilanteita, joten välttämättä yllätys ei ole liian suuri.

Työtilojen tuntemus:
Terävät esineet, poistumistiet, välimatkat ja missä lähin apu.

Uhkaavissa tilanteissa:
Älä anna pelolle valtaa. Pyri pysäyttämään hätä ajoissa. Pysy rentona ja pyydä apua tarvittaessa. Kannattaa kiinniittää huomio asiakkaan liikkeisiin ja käsiin. Pyri rauhaklliseen puhumiseen, anna vaihtoehtoja. Älä jätä itseäsi nurkkaan. Asiakas voi provosoitua monesta seikasta, esim. hoitajan epävarmuudesta, pettymyksistä tai hän voi olla päihteiden takia epäilevä ja uhkaava.

Tilanteen jälkeen:
Ilmoita mitä on tapahtunut, älä jää yksin. Selvittele omaa kokemusta muiden avulla.

TURVALLINEN HOITOTYÖ- ja TARTUNTATAUTI-tehtävät

TURVALLINEN HOITOTYÖ

Ihminen:

Monella tapaa fyysisesti ja psyykisesti toimeentuleva, omaehtoinen, ajatteleva nisäkäs.

Humanistinen ihmiskäsitys:
 

Humanistisen ihmiskäsityksen omaavat uskovat ihmisen tahtoon, hyvyyteen, luovuuteen sekä kykyyn kasvuun ja kehittymiseen. Humanistinen ihmiskäsitys ymmärtää ihmisen vapaana, itseohjautuvana ja tavoitteellisesti toimivana ihmisenä, joka luottaa itse omiin kehitysmahdollisuuksiinsa.(http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0407016/1138352400309/1157026947138/1157030182944/1157031526635.html)

 Ihmiskäsitys ja ihmiskuva: 

Holistinen ihmiskäsitys ottaa huomioon ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden, joka liitetään usein humanistiseen psykologiaan tai siitä vaikutteita saaneisiin teorioihin. Holistinen ihmiskäsitys ottaa huomioon erillisenä ulottuvuutena ihmisen henkisyyden, jossa henkisyys-sanaa käytetään monella eritavalla ja jonka vuoksi sen tiedostaminen ja tunnistaminen voi olla vaikeaa. (http://www.kamk.fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukimateriaali/Ihmiskasitys#)

Ympäristö:

Ihmisen tuttu tai tuntematon elinympäristö, missä ihminen toteuttaa itseään.

Terveys:

Ihmisen psyykisestä ja fyysisestä hyvästä tasapainosta muodostava elämäntila.

Sairaus:

Sisäsyntyisesti kehittynyt tai ulkoapäin tullut ihmisen kehon tasapainoa järkyttänyt vaiva, esim. virus.

Terveyden ja sairauden eroavaisuudet:

Sairaustilassa ihmisen kehon toiminnot hidastuvat ja jopa vioittuvat pysyvästi. Esim. flunssan pahoinvointi rajoittaa toimintaa. Terveenä ihminen ei koe hidastavaa väsymystä, vaan toimii riittävän energiansa avulla normaalisti.

Koettu terveys:

Koettu terveys voi olla tiedostettua oman fyysisen ja psyykisen tilansa ymmärtämistä ja sen varassa toimimista.

Asiakas:

Hoitotyössä esim. terveyskeskuksen vastaanotolta apua ja opastusta hakeva ihminen.

Potilas:

Esim. sairaalan toimenpiteissä huonoa terveyttään korjauttamassa käynyt ihminen, joka tarvitsee vuodehoitoa ja mahdollisesti lääkitystä.

Asukas:

Esim. mielenterveyttään kuntouttava ryhmäkodin asukas, jonka elämää opastetaan kohdalleen arkisten askareiden parissa.

Koherenssi tunne:

Aaron Antonovskyn teorian mukaan yksilön terveys liittyy hänen omiin voimavaroihinsa. Henkilöt, joiden stressinhallinnankyvyt ovat vahvat, pystyvät tulemaan toimeen stressitekijöiden kanssa, kun taas henkilöt, joiden sietokyvyt ovat heikentyneet, ovat alttiita stressin aiheuttamille terveyshaitoille.

Elämänhallinta:

Ihmisen oma kokemus omien arkisten askareidensa ja henkisen elämäntilansa tasapainosta.

Sopusointu ympäristön kanssa:

Ihmiselle ulkoapäin tulleiden ärsykkeiden tuoma tunne ja näiden tunteiden ymmärtäminen sekä sopeutuminen.

Empowerment:

On tunne omien kykyjensä voimantunteesta, mihin yhdistyy onnistumista kannustava asenne  ja halu onnistua.

Hallinnan tunne ja kyvykkyys:

Ihminen on oppinut tunnistamaan itsessän omat kykynsä, kuten stressinsiedon rajat ja oman riittävyytensä ja sopeutumismahdollisuutensa, joiden avulla hän selviää elämässä eteenpäin.

Terveyden edistäminen:

Ihminen hakee arkeensa ja omaan fyysiseen ja henkiseen jaksamiseensa erilaisia apuja esim. terveydenhoidon avulla. Terveyttä voi edistää myös ravintoa koskevien seikkojen, liikunnan, harrastusten, ystävien ja levon kautta. 

Terveyden edistämisen haasteet:

Nykyinen tiedonvälitys tuo eteemme erittäin kattavasti elämänohjeita, diettejä ja kokemuksia sekä huhuja. Onkin hyvä perehtyä riittävästi asiaan ennen kuin pumppaa itsensä täyteen viimeisimpiä terveyskikkoja.

Ehkäisevä hoitotyö:

Yksilölle laadittavaa ennakoivaa perehdytystä ja hoitoa jotakin vaivaa vastaan. Esim. liikunnallista kunnonkohotusta tai vitamiinilisä -toimintaa, joiden avulla ehkä tiedossa oleva perinnöllinen vaiva voidaan jopa ehkäistä.

Kuntouttava hoitotyö: 

Esim. leikkauksen jälkeinen fysioterapia kuntouttaa arkeen palaavaa potilasta. Hoidolla ehkäistään mahdollisia väärään suuntaan lähteviä elintapoja, ohjaamalla elämä takaisin täysin tervettä tilaa kohti.

Moniammatillinen hoitotyö:

Siinä useat eri ammattialojen edustajat työskentelevät yhdessä potilaan kanssa, tuoden mukaan panoksensa omasta erikoisalastaan tavoitteena yhteisesti sovittu päämäärä.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ihmiskäsitykseni:

Ihminen on kyvykäs toimija, jolla on kyky valjastaa ympäristöään hyödykseen niin hyvässä kuin pahassa. Voimme vaikka rakentaa padon ja saada sähkövoimaa, millä koko kaupungin väestön elämää helpotetaan. Ihminen on itsessään tulvillaan energiaa ja ideoita. Ihminen on tiedonhaluinen ja utelias otus, joka pystyy päättämään mikä hänelle ja muille on parhaaksi, ja viedä arkensa askareet kohti laadittuja tavoitteita, olkoon se sitten urheilua, arkkitehtuurista suunnittelua, taulun maalaamista tai ruoanlaittoa. Tunteet ja niiden ymmärtäminen määrittävät mielestäni syvimmän ihmisyyden. Ei ole heikkoutta tiedostaa omat rajansa, vaan olla hyväksymättä niitä. Fyysisesti olemme taitavia ja sitkeitä, vaikka myös perin mukavuudenhaluisia. Peruspositiivisen ajatusmaailmani kautta pidän kaikkia ihmisiä saman arvoisina, hyvinä ja yksilöllisinä. Kuulumme kaikki omituisten otusten kerhoon!

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 TARTUNTATAUDIT

A.

Tartuntataudilla tarkoitetaan laissa sellaista sairautta tai tartuntaa, jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät pieneliöt (mikrobit) tai niiden osat taikka loiset. Tartuntatautina pidetään myös pieneliön myrkyn (toksiinin) aiheuttamaa tilaa. Tartuntatautilakia voidaan soveltaa myös prionin aiheuttamaan tautiin.

B.

1) Tartuntatautien ehkäisyllä rokotusten, vasta-aineiden ja lääkkeiden antamista, terveyskasvatusta sekä muita yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tartuntataudin ilmenemisen tai leviämisen estäminen.

2) Tartuntatautien varhaistoteamisella taudin etsimiseksi järjestettyjä terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia.

3) Seurannalla tiedon jatkuvaa keräämistä, analysointia ja tulkintaa sekä tiedon välittämistä tartuntatautien torjunnasta vastaaville.

4) Epidemialla tautitapausten lukumäärän lisääntymistä odotettua enemmän jonakin ajanjaksona tietyssä väestössä tai tietyllä alueella.

5) Tutkimuksella yksilöön kohdistuvaa tartuntataudin toteamiseksi tai hoidon antamiseksi lääkärin suorittamaa tutkimusta.

6) Hoidolla lääkärin antamaa tai valvomaa avo- tai laitoshoitoa.

7) Lääkinnällisellä kuntoutuksella toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa; lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvistä palveluista säädetään lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetussa asetuksessa.

8) Sairaalainfektiolla terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyttä tai alkunsa saanutta infektiota.

C.

1) Tautia voidaan pitää yleisvaarallisena tartuntatautina:

jos taudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti jos tauti on vaarallinen ja jos taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen tai sairastuneeksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.

 EHEC-infektio, hepatiitti A, influenssa, isorokko, keltakuume, kolera, kuppa, lavantauti, muut salmonellojen aiheuttamat taudit, meningokokin aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset, pernarutto, polio, rutto, sars, shigellapunatauti, tuberkuloosi ja virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet (ei myyräkuume)

2) Tautia voidaan pitää ilmoitettavana tartuntatautina:

jos taudin seuranta edellyttää lääkärin antamia tietoja jos taudin tartuntaketjun katkaisemisessa hoidettavalle annettava maksuton hoito on tarpeen tai jos kyseessä on yleisellä rokotusohjelmalla ehkäistävä tauti.

Botulismi, Creutzfeldt-Jakobin taudin uusi variantti, ekinokokkoosi, hemofiluksen aiheuttamat septiset taudit ja aivokalvontulehdukset, hepatiitti b ja c, hinkuyskä, hiv-infektio (ilmoitetaan tartuntatauti-ilmoitus B-lomakkeella), klamydiainfektiot, sukupuoliteitse leviävät taudit, legionelloosi, listerioosi, malaria, muut mykobakteeritaudit kuin tuberkuloosi, puutiaisaivokuume, rabies, sankkerit, sikotauti, tippuri, tuhkarokko ja vihurirokko.

3) Muut tartuntataudit määritellään valtioneuvoksen asetuksilla.

 

 D.  Tartuntatautiin sairastuneeksi epäiltynä pidetään henkilöä, jossa havaitaan tautiin viittaavia oireita tai jonka jollakin muulla perusteella voidaan päätellä levittävän tartuntaa. Sairastuneena pidetään henkilöä, jossa tauti on todettu tai jonka yleisesti hyväksytyin lääketieteellisin perustein voidaan todeta saaneen tartunnan, jos taudin leviäminen on perustellusti mahdollista. Parantuneesta taudista elimistöön jääneitä merkkejä ei pidetä tartuntatautina.

E.   Tartuntatautien vastustamistyön yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Aluehallintovirastolle kuuluu tartuntatautien vastustamistyön suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan. Sairaanhoitopiirin alueella tartuntatautien vastustamistyön ohjaus kuuluu sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiiri toimii myös tartuntatautien vastustamistyön alueellisena asiantuntijana ja seuraa tartuntatautien vastustamistyön toteutumista alueellaan. Sairaanhoitopiiri avustaa tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavaa kunnan toimielintä tartuntatautien toteamisessa ja tartuntatautiepidemioiden selvittämisessä sekä tartunnan jäljityksessä. Sairaanhoitopiiri ohjaa alueellaan sairaalainfektioiden torjuntaa, seurantaa ja selvittämistä. Tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijalaitoksena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijaelimenä toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä tartuntatautien neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

F.    Kunnan on järjestettävä yleisiä vapaaehtoisia rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä yleisten vapaaehtoisten ja muiden rokotusten antamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin kansallisesta rokotusohjelmasta ja rokotusten haittavaikutusten ilmoittamisesta sekä raskaana olevien terveystarkastuksista. Kunnan on myös järjestettävä yleisiä pakollisia rokotuksia sellaisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, joka voi saada aikaan huomattavaa vahinkoa väestön tai sen osan terveydelle, taikka muusta terveydenhoidollisesti tärkeästä syystä. Valtioneuvosto päättää pakollisen rokotuksen toimeenpanon ajankohdasta ja siitä, mitä väestönosaa, ryhmää tai ikäluokkaa rokottamisvelvollisuus koskee, minkä ajan päätös on voimassa sekä mitä rokotuksessa on muutoin noudatettava. Ennen päätöksen tekemistä asiasta on hankittava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto, jollei Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ole tehnyt asiaa koskevaa esitystä.

On myös mahdollista:

Antaa yleisiä ohjeita väestön noudatettaviksi, määrätä asuntoja ja huoltolaitoksia eristettäviksi sekä oppilaitoksia ja päiväkoteja suljettaviksi samoin kuin kieltää väkeä kokoavat tilaisuudet tai antaa näitä koskevia rajoittavia määräyksiä, sekä määrätä toimeenpantavaksi puhdistuksia ja desinfioimisia tai, jos desinfiointi esineen arvo huomioon ottaen tulee suhteettoman kalliiksi, määrätä esine hävitettäväksi.

G.   Lääkärin ja hammaslääkärin tulee tehdä ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan yleisvaarallisesta tai ilmoitettavasta tartuntatautitapauksesta (tartuntatauti-ilmoitus) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tartuntatauti-ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä sellaisista yleisvaarallisista tai ilmoitettavista tartuntataudeista, joiden torjumisen tai leviämisen estämiseksi tarvittavat tiedot ovat edellä mainitun viranomaisen vaikeuksitta saatavissa jo muilla tavoin. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mitä tauteja ilmoitusvelvollisuudesta vapauttaminen koskee. Tartuntatauti-ilmoitus sisältää potilaan tunnistetiedot ja tiedon ilmoituksen tekijästä samoin kuin sellaiset valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävät potilasta, tartuntatautia tai mikrobilöydöstä, tartuntatapaa, -aikaa ja -paikkaa sekä hoitoa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä tartuntatautien ehkäisemiseksi tai tartuntatautiepidemioiden selvittämiseksi ja leviämisen estämiseksi.

H.   Henkilöllä, joka tartuntataudin leviämisen estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin, on oikeus saada päivärahaa siten kuin sairausvakuutuslaissa päivärahasta säädetään. Sama oikeus on lapsen huoltajalla, jos alle 16-vuotias lapsi on edellä mainitusta syystä määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja tämän vuoksi on estynyt tekemästä työtään. Henkilöllä on tarkoitetun päivärahan lisäksi oikeus saada siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään korvausta hänelle aiheutuneesta ansion menetyksestä. Korvausta ei suoriteta esineestä, jonka arvo on vähäinen, ellei korvauksen suorittamiseen ole erityisen painavia syitä.

LÄHTEET:

LUETELLUT TAUDIT: http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri/tartuntatautien-ilmoittaminen/ilmoitettavat-taudit

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860583