OPINTOKÄYNTI

10.12.2014 Koukkuniemi

Ikäihminen joutuu / pääsee hoidettavaksi oman kunnon väistämättömästi pettäessä. Syynä voivat olla niin muistisairaudet tai kansansairauksien kautta tulleet vaitat, mitkä tekevät elämän omassa kodissa vaikeaksi. Laitosasumisessa asukkaan oloa pyritään tietysti helpottamaan ja tukemaan itsenäisiä toimintoja. Tärkeintä on tilanteen hyväksyntä ja kannustaminen vanhuuden arjessa.

Koukkuniemeen, kuten muihinkin palvelutaloihin jonotetaan, ja tamperelaisuus on yksi sisäänpääsykriteereistä. Asiakasohjausyksikön päätös ratkaisee. Asumisen kustannukset otetaan asukkaan eläkkeestä ja tehostetun palveluasumisen tuomat kustannukset otetaan myös huomioon.

Koukkuniemissä on mm. tehostettua palveluasumista, perus vanhainkoti, sairaala ja yhteiskunnallinen yritys nimeltään Kontu, missä tuetaan itsenäistä asumista. Omaisten kanssa ollaan aina yhteistyössä. Heidän kanssaan sovitaan palvelusuunnitelmasta ja muusta hoidosta. Omaisetkin saavat osallistua hoitoon. Edunvalvoja katsoo että hoito toteutuu ja että hoitotahtoa, eli sitä miten vanhus itse haluaa tulla hoidetuksi, toteutuu.

Koukkuniemessä hoidon laatu on otettu hyvin huomioon. Isossa talossa on monta toimivaa yksikköä, mitkä pyörittävät arkea yhteistyössä. Tilat ovat laajat ja viihtyisät, luontoa on lähellä ja tiloja kunnostetaan ja tulevaisuudessa nousee uusia rakennuksia tuomaan lisää palveluja. Asiakkaalle tarjotaan oman kunnon sallimaa monipuolista toimintaa. Juhlasalissa on näyttelyitä, esiintyjiä pyritään saamaan paikalle, on parturia, kerhoja, retkiä, vapaaehtoistyötä, ulkoilua, kuntoutusta ja viriketoimintaa.

Ikäihminen saattaa käydä läpi niin sanotun palvelupolun ennen päätymistään sitten esim. Koukkuniemeen. Aluksi vielä parempikuntoisena kotihoidon tuessa elellyt vanhus aloittaa hoitokierteen laitoskuntoutuksien ja sairaaloiden välillä, kunnes pääsee asumaan Koukkuniemeen. On vain hyvä että ikäihmiset pääsevät asettumaan hyvään ja pysyvään  hoitoon jossain vaiheessa.
Lähihoitajien suuntautuminen vanhushoitoon auttaa erityisesti hoitoalalla. Ammatillisuus ja vanhuuden kunnioitus ovat perusasioita mitä arjen hoidossa tulee osata otta huomioon.

Oli hyvä ja opettavainen reissu!    

MITEN OHJAAN?

    Miten ohjaat lääketabletin puolittamisessa?

Tableteista joista löytyy jakouurre, on helpointa puolittaa nielemisen helpottamiseksi. Tabletin kanssa kannattaa ottaa lasillinen vettä, niin sekin helpottaa nielemistä.   

    Suppositorion puolittamisessa?

Puikon voi puolittaa pitkittäissuunnassa terävällä veitsellä. Suppo laitetaan aina ulostamisen jälkeen, venyttäen peräaukkoa ja asetetaan suppo niin että se jää peräaukon sisään.

    Miten ohjaat enterotabletin ja- kapselin ottamisessa?

Näitä tabletteja ja kapseleita EI saa puolittaa, jauhaa tai murskata. Lääke nautitaan ENNEN ruokailua, sillä tabletti hajoaa vasta ihmisen ohutsuolessa, eikä ruokaa kannata olla hidastamassa imeytymisprosessia.  

    Miten ohjaat depottabletin ja -kapselin ottamisessa?

Nämä lääkkeet on valmistettu imeytymään hitaasti. Tabletteja ja kapseleita EI saa pureskella, jauhaa tai murskata yliannostuksen takia.

    Lääke on mikstuurana. Miten neuvot lääkkeen oton aikuiselle / lapselle annettavaksi?

Nieltävät lääkeaineet ja tabletit voivat joskus olla epämukavan makuisia, joten esim. lääkeaineeseen sekoitetaan jotain mikä tekee maun erilaiseksi ja nielemisen helpommaksi. Tätä kutsutaan mikstuuraksi. Tämä lääkkeidenjakotapa sopii hyvin lusikalla niin pienille lapsille kuin aikuisille.

    Lääkkeen anto silmään: Miten annat? Miten ohjaat aikuisen/ lapsen?

Silmiin voidaan antaa silmätippoja, -voiteita, -vesiä ja –lamelleja. Nämä aineet imeytyvät joko kyynelkanavan tai silmän sidekalvon läpi verenkiertoon.

Kun annetaan silmätippoja, toimitaan puhtain käsin. Päätä kallistetaan hieman taakse ja silmän alaluomea venytetään hellästi auki. Tippojen annon jälkeen silmää pidetään kiinni muutaman minuutin ajan että mahdollisimman paljon ainetta imeytyy. Jos saman aikaisesti on käytössä on useaa silmälääkettä, annetaan ensin vesiliukoiset ja sitten rasvaliukoiset tipat. Eri lääkkeiden antojen välissä pitää olla riittävästi imeytymisaikaa.

Lapselle tipat antaa mieluummin vanhempi, on hyvä painottaa että silmätippatuubi ei saa osua silmään.

    Miten annat korvatipat? Miten ohjaat asiakasta laittamaan itselleen korvatipat?

Korvaan voidaan antaa korvatippoja, -voiteita ja –huuhteita. On hyvä käydä mahdollisimman kyljelleen makaamaan tai edes pitää päätä niin kallellaan että lääke pääsee korvan sisään. Käsien on hyvä olla puhtaat. Korvan voi puhdistaa vanupuikolla. Lääkkeen kannattaa olla huoneenlämpöistä, ettei tule mahdollista huimausta tai silmähäiriöitä.

Korvalehteä on vaikeaa taivuttaa itse, mutta normaalisti korvaa vedetään hellästi ylös ja taaksepäin. Alle 3-vuotialla korvaa vedetään alas ja taaksepäin. Sitten tiputetaan tipat ja pysytään kyljellään ainakin 5 min. että lääke ehtii imeytyä.

    Linimentin käytön ohjaus?

Linimenttivoidetta tai -puuteria hierotaan hoidettavalle alueelle, kunnes se on imeytynyt ihoon. Kädet pestään käytön jälkeen.

    Miten laitat asiakkaalle nenätipat? Miten ohjaat häntä?

Niistäminen ennen tippojen antoa kannattaa, sillä nenän on hyvä olla puhdas. Kädet myös puhtaiksi. Potilas voi olla makuuasennossa tai niin että tipat pääsevät nenän sisään. Lääkepipetti asetetaan juuri sieraimen sisäpuolelle ja annetaan ennalta päätetty määrä. Sama annos annetaan sitten toiseen sieraimeen. On hyvä olla pää kallellaan noin 5 min. että aine imeytyy.

  

    Miten ohjaat inhaloitavan lääkkeen käytön?

On tärkeää että potilas oppii hengittämään inhaloitavan lääkkeen oikein ja että hän pitää huolta suusta ja hampaistaan. Nielusta on hyvä rykiä limat pois. Lääkeannostelija asetetaan laitteen mukaan valmiiksi. Puhalletaan keuhkot tyhjiksi, mutta ei sumuttimeen. Sumutin asetetaan tiukasti hampaiden väliin ja huulien ympäröimäksi. Voimakas sisäänhengitys ja 10 sekunnin hengityksen pidättely. Kun lääke on otettu kannatta rauhassa hengittää nenän kautta ja todeta että lääkeauttoi. Tarvittaessa otetaan uudestaan 10 min. jälkeen. Muuten suu huuhdellaan ja katsotaan että sumutinlaite ei jää kosteaksi, sillä kosteus voi haitata lääkeainetta, ja onnistuneen ottokerran voi kirjata ylös.

    Lääkelaastarin käyttö ja sen ohjaus?

Lääkelaastari asetetaan puhtaalle, karvattomalle ja kuivalle iholle. Laastarin voi kastella mutta turha kuumuus ja hikoilu haittaavat laastarin toimintaa. Kun laastari vaihdetaan uuteen, laitetaan se eri paikalle kuin aikaisempi. Uuteen laastariin merkitään alkoholia sisältämättömällä kynällä kiinnitysajankohdan päivämäärä ja kellonaika. Vanha laastari hävitetään lääkejätteenä sillä siihen on jäänyt vielä vaikuttavia aineita mutta on pidettävä huoli että se ei mene rikki.

    

    Miten ohjaat peräpuikon ja emätinpuikon käytön?

Käsien on oltava puhtaat.

Peräpuikon asettamista varten pakaroita levitetään erilleen. Peräpuikkoa on voitu liukastaa esim. vaseliinilla. Puikko viedään peräsuoleen mahdollisimman pitkälle peräaukosta, ja kun suppo on kohdallaan, vedetään asetin pois ja vasta sitten päästetään parat rennoiksi.

Jos emätinpuikon mukana tulee oma asettimensa, käytetään sitä, muuten puikko työnnetään sormilla mahdollisimman syvälle. Helpointa on ottaa lepoasento, raottaa häpyhuulia ja pakkauksen ohjeiden mukaan asettaa puikko niin että se tyhjenee. On hyvä olla hetki rennosti selällään että lääke alkaa imeytyä oikein.    

LÄHTEET:

Turvallisen lääkehoidon perusteet -KIRJA

www.terveyskirjasto.fi

Apteekkilehti

Terveydeksi! Apteekin asiakaslehti 3/2014

Referaattini artikkelista:
Sammuta närästys kotikonstein, sivut 30-33,
teksti: Janne Ora, asiantuntijana Pertti Mustajoki

Tämä närästyksestä lyhyesti kertova artikkeli kosketti ja kiinnosti minua, sillä itselläni, kuten monella muullakin ihmisellä tätä mahahappovaivaa löytyy. Tekstissä käydään lyhyesti läpi närästys -sanan kreikankielen alkuperää ja miten lievä, lähinnä elämäntavoista ja ruokatottumiksista johtuva närästys eroaa ikävämmästä refluksitaudista, missä mahahappojen liikaeritykseen joudutaan puuttumaan kovillakin lääkkeillä.
Vaivoihin pystyy vaikuttamaan suhteellisen helposti painonpudotuksella (jos ylipainoa on) ja ottamalla huomioon mitä ruokia syö. Teksti kehottaakin syömään mahaystävällisesti. Refluksioireisiin auttaa myös sängyn päädyn korottaminen yön ajaksi, niin että hapot pysyisivät poissa ruokatorvesta.
Yllätyin että maidon ja veden juonti eivät auta närästykseen.
Artikkelin loppuosassa keskityttiin enää erilaisiin mahanestelääkityksiin ja niiden vaikuttaviin tekijöihin.

LÄÄKKEET

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUS ELIMISTÖSSÄ

Miten lääkeaineet imeytyvät elimistöön?
Lääkeaineet kulkevat elimistön eri tiloja erottavien kalvojen läpi vatsalaukusta verenkiertoon.

Miten lääkeaineet jakautuvat elimistöön?
Aine menee ensin veren plasmaan suodattumalla, eli diffuntoitumalla, ja päätyy eri kudoksien kautta kohteeseensa.

Miten lääkeaineet poistuvat elimistöstä?
Kun lääke on jakautunut ja imeytynyt se eliminoituu pois.
METABOLOITUMINEN (nopeampi) ja ERITTYMINEN (hitaampi) kehosta poistumiskeino.

Miten lääkeaineet vaikuttavat elimistössä?
Lääkkeen pitää päästä suurena pitoisuutena vaikutusalueelleen, että vaikutusta tapahtuu. Mutta ei tietenkään yliannostuksena. Esim. Lääke asettuu jonkun toimintahäiriöisen solun tilalle ja auttaa toiminnossa.

Lääkeannos = Yhdellä kertaa otettava lääkemäärä.

Vaste = Miten lääke on vaikuttanut oireeseen.

Mitä tarkoitetaan sivuvaikutuksella?
Muuta kuin lääkkeen tavoiteltua vaikutusta.

Entä haittavaikutus, ja mistä se voi johtua?
Lääke reagoi yllättävän ärhäkästi, eikä odotetusti. Haittavaikutus voi ilmetä esim. yliherkkyytenä jollekin vaikuttavalle lääkeaineelle. Oireita ovat: vatsan pahoinvoinnit, ripuli, ummetus, päänsärky, väsymys tai ihottumat.

Mitä ovat haitalliset yhteisvaikutukset, ja miten niitä voi tulla?
Lääkkeiden eri ominaisuudet voivat sekoittua keskenään ja reagoida oudolla tavalla. Ihmisen elimistössä voi myös olla ns. elinpoikkeamia, esim munuaisten toimintaa.

Virheellinen lääkkeiden käyttö?
Lääke ei ole tarkoituksen mukaisessa käytössä.

Mitä tarkoitetaan väärinkäytöllä?
Lääkkeitä voidaan käyttää esim. päihdyttävinä aineina, ja pahimmassa tapauksessa ne voivat koitua hyvinkin vahingollisiksi.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

LÄÄKEHOIDON 4 ERI vaihetta:

Imeytyminen, jakautuminen, metabolia ja eritys.
Lääkkeiden koostumus/tehokkuus/vaikutusaika vaikuttavat kunkin vaiheen pituuteen ja tuloksiin.

IMEYTYMINEN
Lääkkeen suun kautta nauttiminen, pistolla ottaminen laskimoon, ihon alle tai lihakseen. Lääke siirtyy verenkierron plasman mukana haluttuun kehon paikkaan vaikuttamaan.

Suuhun voidaan asettaa imeytymään tabletti (resoribleti), mikä alkaa imeytymään suun limakalvoilta nopeasti verenkiertoon minuuteissa.  

Per rectum = peräsuolen kautta otettava lääke. Esim. peräpuikkona (suppositorina) annettava lääkeaine työnnetään peräsuoleen vaikuttamaan, mielummin ulostamisen jälkeen. Peräsuolessa lääkeaine alkaa hitaasti n. tunnissa, vaikuttamaan kehon lämmön ansiosta peräsuolen limakalvojen kautta.

Lääkelaastari on myös mahdollista asettaa ehjälle ja puhtaalle iholle. Laastarin sisältämät lääkeaineet alkavat imeytymään ihon kerroksien läpi ja hakeutuvat verenkierron kautta vaikuttamaan.

Imeytymisaika  
-Suun kautta  on n. 60min,
-Ihon alle pistettynä  n. 40min,
-Lihakseen pistettynä  n. 30min ja
-Laskimoon pistettynä  NOPEIN, n. 10min.


JAKAUTUMINEN
Lääke siirtyy siis plasman kautta kudoksien läpi. Lääke läpäisee verisuonten seinämiä edetessään.

METABOLIA
Pääasiassa maksa aloittaa lääkeaineen muuttamisen ja hajottamisen vaiheittain vesiliukoisemmaksi munuaisten ja muun ruoansulatuselimistön kanssa.

ERIYTYMINEN
Lääke poistuu kehosta aineenvaihdunna kautta.






SANASTOA:

Mikä on lääkeaine?
Tieteellisin menetelmin määritelty elimistöön vaikuttava aine, esim. joku happoyhdiste.

Mikä on lääkevalmiste?
Myytävänä oleva säännösten mukaan valmistettu lääke.

Alkuperäisvalmiste?
Patenttisuojattu uutta lääkeainetta sisältävä lääkevalmiste.

Rinnakkaisvalmiste?
Voi olla joku täysin samaan tarkoitukseen valmistettu lääke, mutta sen nimi on vain vaihdettu.

Plasebo?
Lääke, missä ei ole vaikuttavia aineita, mutta ihminen reagoi otettuun lääkkeeseen uskomalla sen vaikutukseen. Joskus jopa plasebo-vaikutus on lopettanut oireilun.

Myyntilupa?
Lääke saa myyntiluvan viranomaisten perusteellisten tutkimusten jälkeen.

Kauppanimi?
Kaupankäynnissä vakiintunut tuotenimi.

Reseptilääke?
Lääkärin myöntämä lääke, mikä haetaan reseptin kanssa apteekista.

Itsevoitolääke?
Ilman reseptiä saatavana oleva lääke, esim. joku päänsärkylääke, ihovoide tai vitamiini.

Rohdosvalmiste?
On perinteisesti käytetty lääke, jonka vaikuttava ainesosa on peräisin kasvi- tai eläinkunnasta, bakteereista tai kivennäisaineista.

Terapeuttinen leveys?
Kuvaa suurimman turvallisen ja pienimmän tehoavan hoitoannoksen välistä eroa.

Ravintolisä?
Voi olla jokin vitamiini, mitä nautitaan muun ruokailun kanssa. Esim. rautatabletti.

Lääkkeen toleranssi?
Ihmisen kehon sietokyvyn kasvu, mikä vähentää lääkkeiden tuomia vaikutuksia.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

TURVALLINEN LÄÄKEHOITO-OPAS

Lähihoitajan oikeudet lääkehoidossa?

Lääkkeiden jako potilaskohtaisiksi annoksiksi, niiden antaminen suun kautta, pistäen lihakseen tai ihon alle. Lähihoitajille kuuluu myös nestehoitoon osallistuminen, kuten lääkkeettömän infuusiopussin vaihto.

Lääkkeen jaon periaatteet?

Hoitaja jakaa lääkkeet lääkemääräyksen mukaan, varmistaa oikean lääkkeen, lääkemuodon, antotavan ja -määrän ja laittaa lääkkeet esim. dosettiin.
On tärkeää pitää selvänä mitkä lääkkeet kuuluvat kullekin potilaalle. Myös potilasta informoidaan lääkkeen vaikutuksesta, jos tämä haluaa tietää.



LÄHTEET:
www.verkkosalkku.net
www.terveyskirjasto.fi
www.uku.fi
Super Turvallinen Lääkehoito-lehti

ERGONOMIAA & TYÖHYVINVOINTIA

TYÖERGONOMIAN PERIAATTEET

Ergonomia on ihmisen fyysisen hyvinvoinnin kohennusta ja sitä sen kehittämistä tutkitaan ammattimaisesti.
Lähihoitajan, ja yleensä ihmisen oma työkykyisyys perustuu oman kehon hallintaan ja kehon ominaisuuksien ylläpitämiseen. Työympäristön toimintojen pitäisi olla hyvin suunnitellut ja tekijän pitäisi ymmärtää käyttää hänelle annettuja ohjeita fyysiseen hyvinvointiin. Valitettavan usein on niin helppoa olla ajattelematta omaa kehoaan työnsä ohessa.
Hoitotyön fyysinen kuluttavuus huomataankin turhan myöhään, kun jokin paikka esim. revähtää. Työstä pitäisi osata tehdä itselleen ja hoidettaville viihtyisämpää ja ergonomisten taitojen kautta yhteisesti palkitsevaa. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Kuormittavinta työ onkin juuri terveyskeskusten vuodeosastoilla, kotipalvelussa ja vanhainkodeissa. Ja kuormittavimpia toimintoja ovat WC-siirrot ja siirrot sängystä pyörätuoliin ja takaisin.
Jos oman työnsä ohessa muistaisi edes kulkea selkä terveellisellä tavalla suorassa, auttaisi sekin kehoamme pitämään itsensä kunnossa. Nostoissa selän asento on vielä tärkeämpi. Nostotyö kuuluisi oikeammin jaloillemme. Kädet vain pitävät kiinni kohteesta ja auttavat mukana. Myös oikea istuma-asento estää kehon kulumista. Hyviä ovat myös kehon eri venytykset esim. taukojumppana. Olisikin hyvä päästä välillä roikkumaan jostain kädet suorina. Roikkuminen aukaisee selkää hyvin.

OMAT HAASTEENI ERGONOMIAN SUHTEEN

ovat mielestäni mittavat. Valitettavasti olen alkanut kulkea lysyssä. Onneksi olen sen itse huomannut, ja aina silloin tällöin havahdunkin huonoihin asentoihini. 20-vuotiaana kuljin erittäin suorassa mutta erilaisten töiden tuoma kulutus ja stressi ovat osasyynä nykyiseen asentooni.
Siksi pyrinkin lähihoitajantyössäni ja nyt kouluaikana parantamaan olosuhteitani. Aloitan mm. pitkään tauolla olleen pistomiekkailuharrastukseni, joka on mitä mainioin tapa pitää itseään kunnossa. Työssä ja sitä ennen otan huomioon työasentoni ja toimin mahdollisimman kehoystävällisesti. Ja kuten edellä olen kirjoittanut, haluan pyrkiä työssäni tasapainoiseen ja myös asiakkaan huomioonottavaan työnkuvaan.




----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
 






TYÖHYVINVOINTI-tehtävä

Mitä hyötyä työpaikalleni on hyvinvoinnistani?
Pelkästään se että ihminen jaksaa ja on suhteellisen onnellinen, on pelkästään hyvä työpaikalle. Hän tuo hyvän osaamisensa paremmin esiin, mikä ylläpitää työpaikaa.
Miksi ihminen tekee töitä?
Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin, missä saa toteuttaa itseään.
Mitä ajattelen sanasta "työhyvinvointia työpaikalla"?
Tuntuu harmilliselta että sanalla on ikävä kaiku, sillä kun asiaa toistellaan, se voi usein tarkoitaa että kaikki ei ole hyvin. Hyvinvoinnin ja tasa-arvon pitäisi toteutua automaattisesti.
Työhyvinvointityöpaikka?
On olemassa työpaikkoja missä asioihin on osattu suhtautua ymmärtäen ja epäkohdat tasoitettu.
Mitä vaadin ihmisiltä?
Vaatimuksilla saa harvoin onnellisia lopputuloksia, mutta on tärkeää että osaamme kuunnella ja edes ymmärtää toisiamme kompromissihakuisesti.
Suomalaisten onnellisuus?
Se on salaista ja kätkettyä. Mutta sitä on.
Miinuksia työ- ja opiskeluelämässä?
Ajan puute, kiire, sosiaaliset laiminlyönnit, stressi, huono kunto.....
Minulle mielekäs työ?
Olen lähtökohtaisesti positiivinen. Olen onnellinen kun työssä onnistutaan ja kaikki nauttivat toistenkin puolesta. Vaikeaa sanoa mitään erityistä hetkeä tai tehtävää, mutta toisen auttamisesta hyötyy aina jotenkinitsekin :)
Milloin joku ei ole työkykyinen?
Riippuu tilanteesta. Onko henkilö kovassa flunssassa, päihtynyt, telonut itsensä tai vaikka vain surullinen.
Mitä silloin on tehtävä?
Päihtynyt pitää saada ymmärtämään oma vaaratekijänsä ja ohjattava sovussa selviämään. Yleisesti on kyse toisen ymmärtämisestä ja apua annetaan toiselle niin hyvin kuin osaa.
Kenelle kertoa?
Riippuu tietysti asian arkaluonteisuudesta, mutta esimiehelle on hyvä ilmoittaa vakavista asioista, ja on hänen päätöksensä välittää ohjeita eteenpäin. Luottamus on aina säilytettävä.
Miksi emme puutu, vaikka tiedämme että se auttaisi?
On kaikista helpointa aina ajatella, että asia ei kuulu minulle.
Miten avuntarvitsija hyötyisi avusta?
Hän huomaisi että ei olisi yksin. Vertaistua löytyy kyllä, ja muuta ammattiapua, joiden kautta asiat selviävät.
Millä keinoilla lähihoitaja voi vaikuttaa työhyvinvointiin?
Olemalla reilu ja ymmärtäväinen toisia kohtaan. Yleisesti ystävällisyys luo kaikille saman pohjan ja tasa-arvon.
Mikä auttaa minua jaksamaan ja millä pidän itsestäni huolen LÄHIHOITAJANA?
Pidän yllä positiivisuuteni, musiikki ja liikuntaharrastukseni pitävät yllä kuntoani ja mielekkyyttäni. Annan ja saan tukea myös perheeltäni.

VRE

 

= Vankomysiinille Resistentti Enterokokki -  bakteeri

Mikä on VRE ja kuinka yleinen se on?

Terveen ihmisen ulosteessa esiintyy erilaisia, ihmiselle tarpeellisia bakteereita,

mm. enterokokkia.

Sellaista enterokokkia, joka on vastustuskykyinen tavallisimmille antibiooteille, kutsutaan Vankomysiinille Resistentiksi Enterokokiksi eli VRE:ksi.

VRE on maailmanlaajuinen ongelma, mutta onneksi Pohjoismaiden sairaaloissa

VRE on toistaiseksi harvinainen.

 

Mitä tarkoitetaan VRE-kantajalla ja -infektiolla?

Henkilöä sanotaan VRE-kantajaksi, mikäli hänen elimistöstään on nyt tai aiemmin löytynyt VRE-bakteeri.

Yleensä VRE-bakteeri on suolistossa, limakalvolla tai

virtsassa aiheuttamatta mitään oireita.

VRE-infektiolla tarkoitetaan, että VRE-bakteeri aiheuttaa henkilölle oireisen tulehduksen, joka pitää hoitaa antibiootein. Suurin osa VRE-kantajista ei koskaan sairastu VRE:n aiheuttamaan infektioon.

Miten VRE-kantajuus huomataan?

VRE löytyy useimmiten tavallisen bakteeriviljelyn yhteydessä virtsasta, haavasta tai limakalvolta. Se voi tulla esiin myös, kun Pohjoismaiden ulkopuolella sairaalahoidossa olleilta otetaan näytteitä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien löytämiseksi.

  

VRE-bakteeri-infektioiden hoito:

Enterokokin kyky aiheuttaa infektioita on vähäinen eikä se yleensä aiheuta muita infektioita kuin virtsatietulehduksia.

Sairaalapotilailla se voi aiheuttaa myös leikkauksen jälkeisiä haavatulehduksia ja yleisinfektioita.

VRE aiheuttaa samanlaisia infektioita kuin tavallinen enterokokkikin. Vaikka VRE-bakteeri onkin vastustuskykyinen monille antibiooteille, on olemassa tehokkaita lääkkeitä, joilla infektion hoito onnistuu.

Miten VRE tarttuu?

VRE voi levitä sairaalassa potilaasta toiseen käsien kautta. Se ei leviä ilman

välityksellä. Terveen ihmisen riski saada VRE on erittäin pieni.

Miten VRE:n leviämistä pyritään estämään sairaalassa?

VRE:n leviämisen estämisessä on tärkeää, että sekä potilaat

että henkilökunta noudattavat hyvää käsihygieniaa.

Sairaalassa VRE-kantajan huoneena on oma, yleensä WC- ja suihkutilalla

varustettu huone. Joskus huone voi olla yhteinen muiden VRE-potilaiden

kanssa. Huoneesta poistutaan vain henkilökunnan ohjauksessa. Potilas itse ja

kaikki huoneessa kävijät noudattavat hyvää käsihygieniaa. Kädet desinfioidaan

aina huoneesta poistuttaessa. Lähihoidossa henkilökunta käyttää suojakäsineitä

ja kertakäyttöistä suojatakkia tai -esiliinaa. Suojavaatetusta ei tarvitse käyttää,

mikäli huoneessa vain pistäydytään. Vierailut sallitaan normaalisti osaston henkilökunnan ohjauksessa.

”Multa löyrettii VEE-ÄR-EE, mitäs ny ?!”

VRE-kantajuus ei vaikuta normaaliin elämään millään lailla.

Niin kuin tavallisestikin, kädet pestään saippualla huolellisesti WC:ssä käynnin

jälkeen ja ennen elintarvikkeiden käsittelyä. Jos Teillä on haavoja, haavan

hoidossa noudatetaan osastolta saatuja ohjeita. Teiltä löydetty VRE ei lisää perheenjäsentenne riskiä saada infektiota.

”Kelle mää ny kehtaan paljastaa VRE:n? Entä kuis kaua tätä

pitää sietää?”

Ainoastaan VRE:n aiheuttamiin infektioihin tarvitaan oikein valittu antibiootti. On tärkeää, että kerrotte perheenjäsenille ja lääkärille joutuessanne sairaalahoitoon.

Sitä ei tarvitse kertoa työpaikalla, koulussa, päiväkodissa, harrastuksissa tai missään muuallakaan terveydenhuollon ulkopuolella.

Ei tiedetä tarkkaan, kuinka kauan VRE-bakteeri säilyy ihmisen elimistössä. Jos

VRE:n toteamisesta on kulunut yli kaksi vuotta, ette ole ollut sairaalahoidossa

ettekä ole tarvinnut antibioottihoitoja, voidaan VRE-kantajuustieto poistaa, mikäli

sitä ei otetuissa näytteissä enää todeta. Tästä päättävät tapauskohtaisesti

hygieniahoitaja ja infektiolääkäri.

LÄHTEET:

http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-ohjeet/infektioidentorjuntaohjeet/Documents/8.1.7_VREsta_potilaille.pdf